Puoluekokousaloite 61
- 61 Sairaanhoidon saatavuus yhdenvertaiseksi ja yhteiskunnan tukema tuottaminen virkavastuiseksi
Puoluekokouksen päätös
Puoluekokous yhtyy aloitteiden tavoitteiseen julkisen terveydenhuollon kehittämisestä, jotta palvelut olisivat laadukkaita ja vastaisivat yhdenvertaisesti kaikkien kansalaisten terveyspalveluiden tarpeeseen. Puoluekokous toteaa SDP:n tavoitteen julkisesta terveydenhuollosta asettuvan seuraavien tukijalkojen varaan: 1) riittävät resurssit julkiselle terveydenhuollolle 2) vahvat peruskunnat, jotka järjestävät terveyspalvelut 3) selkeytetty terveydenhuollon rahoitusjärjestelmä 4) sosiaali- ja terveydenhuollon tiivis hallinnollinen ja toiminnallinen yhteys 5) riittävä, koulutettu terveydenhuollon henkilöstö sekä vetovoimainen julkisen terveydenhuollon työympäristö 6) valtion normiohjaus, joka varmistaa yhtenäisen palvelujen saatavuuden maassa sekä asettaa selkeän vähimmäistason näille palveluille 7) terveyttä edistävä yleinen yhteiskuntapolitiikka.
Toteutuminen
SDP on noudattanut päätöksessä mainittuja terveyspolitiikan tukijalkoja ja pitänyt ne tavoitteinaan hallitustyössä ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksessa.
1) Julkisten resurssien osalta tavoitteen saavuttamista on hankaloittanut pitkittynyt talouden taantuma ja useiden kuntien taloudelliset vaikeudet. Kuitenkin vuoden 2014 talousarviossa kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämiseen kohdennetaan asteittain 130 miljoonan euron lisäys vuoden 2015 tasolla. 2, 3 ja 4) Vahvat peruskunnat ovat olleet SDP:n tavoitteena hallitustyössä ja erityisesti kunta- ja sote-uudistuksissa. Heinäkuussa 2013 voimaan astuneen kuntarakennelain mukaan kunnan tulee selvittää yhdessä muiden kuntien kanssa yhdistymistä, jos yksikin seuraavista laissa säädetyistä selvitysperusteista osoittaa selvityksen tarvetta: 1) palveluiden edellyttämä väestöpohja; 2) työpaikkaomavaraisuus, työssäkäynti ja yhdyskuntarakenne; tai 3) kunnan taloudellinen tilanne. Selvitysten ja yhdistymisesitysten määräaika päättyy kuusi kuukautta sen jälkeen, kun sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskeva laki on hyväksytty eduskunnassa. Hallituspuolueet sopivat maaliskuussa 2014 yhdessä oppositiopuolueiden kanssa sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksesta. Kaikki sote-palvelut tullaan järjestämään viiden vahvan alueellisen järjestäjän toimesta, jotka rakentuvat nykyisten erityisvastuualueiden pohjalta. Sote-alueen hallinto järjestetään kuntayhtymänä. Järjestämisvastuu tulee siis siirtymään pois yksittäisiltä kunnilta. Uudistuksessa kuitenkin toteutuu palvelujen horisontaalinen integraatio, kun sama taho vastaa sekä sosiaali- että terveydenhuollon palveluista. Toisaalta uudistuksessa toteutuu nyt myös vertikaalinen integraatio perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä. Palvelujen integrointi mahdollistaa yhtenäiset palveluketjut, ja riittävän suuri väestöpohja mahdollistaa paremmin palveluiden rahoittamisen ja niiden järjestämisen yhdenvertaisesti. Rakenteiden uudistamista seuraa terveydenhuollon rahoituksen selvittäminen, jolle uusi sote-linjaus avaa uusia mahdollisuuksia. Sosiaali- ja terveysministeriö asetti maaliskuussa 2014 sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavaisen rahoituksen purkamista selvittävän työryhmän, jonka työn tavoitteena on tehokkaasti ja vaikuttavasti toimiva rahoitusjärjestelmä. Työryhmä laatii selvityksen vaihtoehdoista, joilla voidaan selkiyttää sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavaista rahoitusta sekä poistaa sen ongelmia. Vaihtoehtojen pitää vähentää osaoptimointia ja luoda kannusteita kokonaiskustannusten vähentämiseksi. Työryhmän työn tulee valmistua 28.2.2015 mennessä. Lisätietoa:http://www.vm.fi/vm/fi/05_hankkeet/0107_kuntauudistus
http://www.stm.fi/vireilla/kehittamisohjelmat_ja_hankkeet/palvelurakenneuudistus
http://www.stm.fi/tiedotteet/tiedote/-/view/1878714#fi
 5) On otettu huomioon. Terveydenhuollon henkilöstön riittävyyden ja osaamisen turvaaminen on yksi tavoitteista, kun sote-uudistuksessa palveluiden järjestämisvastuuta siirretään suuremmille toimijoille.
Opetusministeri Jukka Gustafsson ajoi ministerinä ollessaan lääkärikoulutuksen aloituspaikkojen huomattavaa lisäämistä. Vuonna 2012 aloituspaikkoja päätettiinkin lisätä asteittain 150:llä. Vuoteen 2016 mennessä aloituspaikkoja tulee olemaan yhteensä n. 750. Lisäksi hallituksen esitys terveydenhuollon ammattihenkilöstä annetun lain muuttamisesta on parhaillaan valmisteilla. Esitysluonnoksessa mm. ehdotetaan valtakunnallisen erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen koordinaatiojaoston perustamista terveydenhuollon ammattihenkilöiden neuvottelukunnan yhteyteen. Jaosto vastaisi erikoislääkärien koulutuksen valtakunnallisesta koordinaatiosta ja koulutuksen kehittämisen edistämisestä. Tavoitteena on parantaa koulutuksen ohjausta, jotta palvelujärjestelmän muutoksiin pystytään vastaamaan tehokkaasti ja joustavasti ja samalla turvaamaan eri erikoisalojen tasapainoinen määrällinen kehitys. Lisäksi Kaste-ohjelman VI osaohjelma, âJohtamisella tuetaan palvelurakenteen uudistamista ja työhyvinvointiaâ, sisältää useita toimenpiteitä, joilla pyritään parantamaan sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön osallisuutta ja työhyvinvointia sekä henkilöstön riittävyyttä. 6) Tavoite on otettu huomioon SDP:n toiminnassa hallituksessa sekä sote-uudistuksessa. Viidelle sote-alueelle rakentuva malli parantaa yhdenvertaisuutta palvelujen saatavuudessa koko maassa. Normiohjausta on vahvistettu myös heinäkuussa 2013 voimaan astuneessa vanhuspalvelulaissa. Lain mukaan jokainen ikäihminen saa oman palvelusuunnitelman ja avioparin yhdessä pysyminen hoidoissa taataan. Lailla tuetaan ikääntyneiden hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista. Lisäksi laadukkaiden, oikea-aikaisten ja yksilöllistä tarvetta vastaavien palvelujen saanti paranee. 7) On otettu huomioon muun muassa seuraavasti: - Kaste–ohjelmassa: ohjelma sisältää sosiaali- ja terveydenhuollossa konkreettisia toimia, joiden tavoitteena on kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja ja järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteet ja palvelut asiakasta kuunnellen.Lisätietoa:
http://www.stm.fi/vireilla/kehittamisohjelmat_ja_hankkeet/kaste
- Nuorten yhteiskuntatakuun yhteydessä: yhteiskuntatakuu tarkoittaa, että jokaiselle nuorelle taataan viimeistään kolmen kuukauden kuluttua työttömäksi jäämisestä koulutus- työ- harjoittelu- kuntoutus- tai työpajapaikka. Takuu tuli täysimääräisesti voimaan vuoden 2013 alusta.
Lisätietoa:
- Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksessa: uudistuksen keskeisenä tavoitteena on parantaa yhdenvertaisuutta terveydenhuollon palveluiden saatavuudessa ja kaventaa terveyseroja. - Hallituksen rakennepoliittisessa ohjelmassa: ohjelmassa mm. päätettiin laatia kokonaisvaltainen toimenpideohjelma ja tehdä tarvittavat lakimuutokset alkoholin kulutuksen ja siitä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. - Alkoholilain muutoksessa: Eduskunta hyväksyi joulukuussa 2013 alkoholilain muutoksen, jolla rajoitetaan yleisillä paikoilla ja televisiossa sekä radiossa toteutettavaa alkoholimainontaa. Lakimuutoksen tavoitteena on rajoittaa lapsiin ja nuoriin kohdistuvia ja vaikuttavia alkoholimainonnan keinoja.Päätösesitys Muutosesitykset
Puoluekokous yhtyy aloitteiden tavoitteiseen julkisen terveydenhuollon kehittämisestä, jotta palvelut olisivat laadukkaita ja vastaisivat yhdenvertaisesti kaikkien kansalaisten terveyspalveluiden tarpeeseen. Puoluekokous toteaa SDP:n tavoitteen julkisesta terveydenhuollosta asettuvan seuraavien tukijalkojen varaan: 1) riittävät resurssit julkiselle terveydenhuollolle 2) vahvat peruskunnat, jotka järjestävät terveyspalvelut 3) selkeytetty terveydenhuollon rahoitusjärjestelmä 4) sosiaali- ja terveydenhuollon tiivis hallinnollinen ja toiminnallinen yhteys 5) riittävä, koulutettu terveydenhuollon henkilöstö sekä vetovoimainen julkisen terveydenhuollon työympäristö 6) valtion normiohjaus, joka varmistaa yhtenäisen palvelujen saatavuuden maassa sekä asettaa selkeän vähimmäistason näille palveluille 7) terveyttä edistävä yleinen yhteiskuntapolitiikka.
Puoluehallituksen lausunto
Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 61-63 Aloitteissa käsitellään julkisen terveydenhuollon kehittämistä, jotta palvelut olisivat laadukkaita ja vastaisivat yhdenvertaisesti kaikkien kansalaisten terveyspalveluiden tarpeeseen. Kehittämisen keinoiksi mainitaan rahoitusjärjestelmän yksinkertaistaminen ja julkisen terveydenhuollon rahoitusaseman vahvistaminen, muun muassa yksityisen sairaanhoidon Kela-korvauksen poistolla. Aloitteissa nostetaan esille myös terveydenhuoltohenkilökunnan julkisella ja yksityisellä sektorilla samanaikaisesti toimimisen järkevyyden selvittäminen, julkisen sektorin vetovoimaisuuden lisääminen ja lääkäreiden velvoittaminen toimimaan julkisella sektorilla. Lisäksi aloitteissa korostetaan SDP:n roolia aiheesta käytävän yhteiskunnallisen keskustelun herättäjänä. Aloitteiden keskeinen huoli on terveyspalveluiden epätasa-arvo. Huoli on perusteltu. Epätasa-arvo heijastuu kansan terveyseroihin. Terveyserot kasvavat sitkeästi, vaikka terveyserojen kaventaminen on ollut käytännössä 1980-luvulta koko ajan hallitusohjelmassa. Kuvaavaa on, että vuosien 1988–2007 välillä 35-vuotiaiden suomalaisten miesten alimman ja ylimmän tuloviidenneksen elinajanodotteen ero kasvoi 7,4 vuodesta 12,5 vuoteen. Terveys ei kuitenkaan riipu vain terveyspalveluista. Yksilön kohdalla elintavat, perintötekijät ja sosioekonomiset mahdollisuudet pitää terveyttä yllä vaikuttavat palveluita enemmän. Terveyspalveluiden jakautuminen epätasa-arvoisesti on kuitenkin selkeässä yhteydessä terveyseroihin. Esimerkiksi hyvätuloisille tehdään tarpeeseen suhteutettuna enemmän pallolaajennusoperaatioita pienituloisiin nähden. Tällä on suora yhteys sosioekonomisiin kuolleisuuseroihin. Siinä missä hyvinvoivalla kansanosalla on käytössään julkinen terveydenhuolto, työterveys sekä yksityiset palvelut, köyhimmillä ihmisillä on käytössä alati kuormittuneempi julkinen terveydenhuolto. Tässä mielessä on perusteltua vahvistaa juuri julkista terveydenhuoltoa vastaamaan koko kansan tarpeita. Se on koko kansalle - sosioekonomisesta asemasta riippumatta - saatavilla oleva palvelu. Se on myös julkisena palveluna demokraattisen päätöksenteon ulottuvilla selkeämmin kuin yksityiset palvelut. Lisäksi julkisella palvelulla on hyvä lähtökohta kustannustehokkaalle palveluiden tuottamiselle. Julkinen tuottaja säästää aina vähintään sen voitto-osuuden, jonka yksityisen yrityksen tulee tuottaa omistajilleen. Näillä perustein aloitteiden tavoite julkisen terveydenhuollon kehittämisestä vastaamaan tasa-arvoisesti koko kansan terveyspalveluiden tarpeeseen on perusteltu. On kuitenkin hyvä huomata, että sitkeistä ongelmista huolimatta Suomen terveydenhuollossa on paljon hyvää. Esimerkiksi OECD:n julkaisemassa Health at Glance 2011 -raportissa Suomen terveydenhuollon laadun todettiin olevan edelleen parempi kuin OECD-maissa keskimääräin. Raportissa selvitettiin OECD-maiden terveydenhuollon tilaa monipuolisesti. Kehittämisen varaa on kuitenkin paljon ennen kaikkea aloitteissa esille otetun kansalaisten yhdenvertaisuuden näkökulmasta. SDP on kiinnittänyt ohjelmatyössään tähän paljon huomiota. Julkisen terveydenhuollon vahvistaminen on ollut keskiössä muun muassa 2008 sekä 2010 puoluekokouspäätöksissä. Vuoden 2008 kunnallisvaaliohjelmassa vaadittiin terveyskeskusten laaturemonttia. Varjosta valoon –tulevaisuusasiakirjassa SDP kiinnittää erityistä huomiota ihmisten yhdenvertaisuuteen. Julkisen terveydenhuollon kehittäminen oli vahvasti esillä myös vuoden 2011 eduskuntavaali- ja hallitusohjelmatavoitteissa. SDP:n ohjelmatyön voidaan katsoa kanavoituneen käytännön politiikkaan. Julkisen terveydenhuollon vahvistaminen on otettu vakavasti Kataisen-Urpilaisen hallituksen ohjelmassa. Edelliseltä vaalikaudelta uusitussa Kaste-ohjelmassa kehitetään sosiaali- ja terveysministeriön johdolla julkista terveydenhuoltoa kiinteässä yhteydessä sosiaalipalveluihin. Kaste-ohjelman tavoitteena on lisätä kansalaisten osallisuutta, terveyttä ja hyvinvointia, parantaa palveluiden laatua ja vaikuttavuutta sekä kaventaa alueellisia eroja. Toimiva terveyskeskus -ohjelma pureutuu perusterveydenhuollon kehittämiseen. Potilaiden huonot arkikokemukset julkisesta terveydenhuollosta liittyvät usein juuri perusterveydenhuoltoon. Esimerkiksi THL:n vuonna 2011 tekemän selvityksen mukaan lähes 80 prosenttia väestöstä asui alueella, jossa lääkärin vastaanotolle joutui odottamaan kaksi viikkoa tai pidempään. Tällaisia puutteita voidaan ratkaista ainakin osin kehittämällä Toimiva terveyskeskus -ohjelman mukaisesti terveyskeskusten käytäntöjä, hallintoa ja johtamista sekä terveydenhuollon koulutusta ja tutkimusta. Vaalikaudella toimeenpannaan myös sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisen ja rahoituksen uudistaminen, jonka lähtökohtana on ihmisten yhdenvertaisuus. Välineenä tässä uudistuksessa ovat kuntauudistus sekä tähän liittyvä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, kehittämistä ja valvontaa koskevan lainsäädännön uudistaminen. Hallitusohjelman mukaisesti myös terveyden edistämiseen kiinnitetään ihmisten yhdenvertaisuutta lisäävästi huomiota. Kansalaisia kannustetaan vastuulliseen terveyskäyttäytymiseen hyödyntämällä muun muassa Terveyden edistämisen politiikkaohjelman tuottamia hyviä käytäntöjä. Lisäksi kehitetään ja otetaan käyttöön matalan kynnyksen sosiaali- ja terveydenhoitopalveluja. Myös terveydenhuollon rahoituksen yksinkertaistaminen on kirjattu hallitusohjelmaan. Hallitusohjelman mukaisesti âKunnallista terveyspalvelujärjestelmää ja sairausvakuutusjärjestelmää yhteen sovitetaan monikanavaisen rahoitusjärjestelmän ongelmien vähentämiseksiâ. Työtä on kuvatusta kehityksestä huolimatta edelleen jatkettava yhdenvertaisemman terveydenhuollon puolesta. Suomeen on rakennettava laadukas ja kansalaisille yhdenvertainen julkinen terveydenhuolto. Puoluehallitus katsoo, että vuoden 2010 puoluekokouksen linjaukset julkisen terveydenhuollon kehittämisestä ovat pääpiirteittäin yhä aiheellisia. Ensinnäkin, terveydenhuoltoon tarvitaan riittävää julkista rahoitusta. Useat haastattelututkimukset osoittavat, että suomalaiset arvostavat terveyspalveluita erittäin paljon ja haluavat mieluiten julkisen sektorin järjestävän ne. Samalla yhä useampi kantaa huolta siitä, saavatko he tulevaisuudessa tarvitsemansa terveyspalvelut. Tämän huolen ja arvostuksen on kanavoiduttava julkisen terveydenhuollon rahoitukseen myös kansainvälisen talouden epävarmassa tilanteessa ja kestävyysvajeessa. Pelkällä rahalla ei voida terveydenhuollon ongelmia ratkaista. Hyviä käytäntöjä on voitava hyödyntää nykyistä tehokkaammin. Perusterveydenhuollon vahvistamiseksi ja turhien erikoissairaanhoidon lähetteiden karsimiseksi potilaiden on saatava nykyistä erikoistuneempaa hoitoa jo terveyskeskustasolla. Osin näihin tarpeisiin vastaavat esimerkiksi Toimiva terveyskeskus -ohjelma, sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislainsäädännön uudistaminen. Valtion on riittäviä palkkioita ja sanktioita käyttäen huolehdittava siitä, että palvelujen saatavuus ja valtakunnalliset laatukriteerit toteutuvat kunnissa. Nykyisessä tilanteessa julkinen sektori ei pysty järjestämään kaikkia kansalaisten tarvitsemia palveluita, kuten esimerkiksi silmälääkärin palveluita. Tästä syystä on tärkeää, että järjestösektori ja yksityinen sektori voivat toimia täydentävinä palveluntuottajina. Yksityinen terveydenhuolto ei kuitenkaan saa vaarantaa ihmisten perustuslaillista oikeutta yhdenvertaisuuteen terveyspalveluiden suhteen. SDP:n tavoitteena on kehittää julkista terveydenhuoltoa merkittävästi, jolloin yksityisen palvelun tarve vähenee. Tällöin myös yksityisen terveydenhuollon Kela-korvauksesta luopuminen on poliittisesti helpompaa. Terveys- ja sosiaalipalveluiden on toimittava yhtenäisenä kokonaisuutena. Tähänkin tarpeeseen on tarkoitus vastata sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislainsäädännön uudistuksella. Terveydenhuollon tukijalkana on riittävä, osaava ja työssään viihtyvä henkilökunta. Erityisesti haasteena on julkisen terveydenhuollon työympäristön vetovoima. Kunnallisten terveyspalvelujen houkuttelevuutta työntekijöille on lisättävä takaamalla henkilöstöresurssit ja inhimilliset työolosuhteet. Tätä voidaan edistää esimerkiksi lääkäri-hoitaja työpareilla, omalääkärijärjestelmää kehittämällä ja työaikojen joustolla. Perusterveydenhuollon vahvistamiseksi ja turhien erikoissairaanhoidon lähetteiden karsimiseksi, potilaiden on saatava nykyistä erikoistuneempaa hoitoa jo terveyskeskustasolla. Parhaallakin terveydenhuollolla terveyserot tulevat kuitenkin kasvamaan ilman terveyttä edistävää yleistä yhteiskuntapolitiikkaa. Keskeistä tässä suhteessa on tuloerojen ja hyvinvoinnin mahdollisuuksien tasaaminen.
Aloitteet
Sairaanhoidon saatavuus yhdenvertaiseksi ja yhteiskunnan tukema tuottaminen virkavastuiseksi
Suomen väestön terveydentila on polarisoitunut ja sairaanhoidon oikea-aikainen saatavuus on eriarvoistunut. Sosioekonomiset tekijät ovat näihin molempiin pääasiallisena syynä. Tämä näkyy jo vakavalla tavalla sairastavuudessa, työkyvyttömyyseläkkeille joutumisessa ja elinajan pituudessa.
Nykytilassa Suomessa ja erityisesti niillä paikkakunnilla, joissa yksityisiä terveyspalveluja markkinaehtoisesti myyviä yrityksiä toimii, saa maksukykyinen rahalla heti tarvitsemansa lääkärin tutkimuksen ja tarvittavan hoidon. Vähäisemmän maksukyvyn omaava ei pysty näitä palveluja ostamaan. Hän odottaa sairaudestaan kärsivänä kuukausien pituisen ajan hoitoa jonossa, jonka ohi maksukykyinen samaa sairautta poteva pyyhältää jonottamatta.
Kuitenkin näitä voitollista liiketoimintaa harjoittavia yrityksiä tuetaan ja niiden antamia hoitoja osittain rahoitetaan koko väestöltä kerättävin veroluonteisin maksuin. Nekin sairaat, jotka eivät millään tahdo päästä edes lääkärin tutkittaviksi julkisessa terveydenhoidossa tai jonottavat hoitoon pääsyä useita kuukausia, rahoittavat tätä terveydenhuollon ja terveyden eriarvoistumista ja maksukykyisten hoitoja pakollisilla lakisääteisillä maksuillaan.
Sairaanhoidon tulisi olla voittoa tavoittelematonta virkavastuulla hoidettua toimintaa. Vain näin voidaan turvata väestön yhdenvertaisuus ja tasa-arvo hoidon saannissa. Suomessa potilaan oma maksuosuus sairauksien tutkimuksessa ja hoidossa lääkekustannuksineen on noussut jo liian korkeaksi. Kasvava määrä väestöstä ei enää selviydy näistä kustannuksista.
Yhteiskunnan tukeman terveydenhuollon toiminta on mahdollisimman pian järjestettävä kokonaisuudessaan hallitusohjelman mukaisena kuntien järjestelynä ja kaikki yhteiskunnan taloudellinen sairaanhoidon tuki on kanavoitava tälle kuntaperusteiselle ja virkavastuulla toteutetulle sairaanhoidolle. Kunnat tai kuntayhtymät eivät saisi siirtää väestön sairaanhoitoa millään järjestelyllä liikevoittoa tavoittelevien yritysten tai lääkäreiden hoidettavaksi.
Näin myös lääkärit ja terveydenhuollon muu henkilöstö sekä terveydenhuollon tila- ja laiteinvestoinnit keskittyisivät järkiperäisesti kuntaperusteiseen yhteiskunnan rahoittamaan ja virkavastuulla tuotettuun terveydenhuoltoon. Nykyinen yksityistämispyrkimys hajottaa saman henkilöstömäärän useammalle tuottajataholle. Esimerkiksi lääkäreiden määrä ei lisäänny eivätkä sairaanhoidon kustannukset alene Suomessa kuntapalveluja liikevoittoja tavoitteleville yrityksille yksityistämällä. Päinvastoin, hajautus aiheuttaa lääkäripulaa ja turhia laitteiden ja tilojen päällekkäisinvestointeja sekä kustannusten lisääntymistä. Liiketoimintana toteutettua sairaanhoitoa ei saisi tukea lainkaan yhteiskunnan verovaroilla tai veroluonteisilla maksuilla.
Kanta-Espoon sosialidemokraatit ry esittää puoluekokoukselle, että
puoluekokous velvoittaa puoluehallituksen, puolueen ministeriryhmän ja eduskuntaryhmän toimimaan ripeästi lainsäädännön muuttamiseksi siten, että yhteiskunnan verovaroin ja veroluonteisin maksuin tuettu sairaanhoito järjestetään väestölle täysin yhdenvertaisesti ja tasa-arvoisesti pienituloistenkin maksukyky huomioiden sekä siten, että vain kunnallisesti järjestettynä ja tuotettuna ja virkavastuulla hoidettuna toimintana tuotettua sairaanhoitoa tuetaan yhteiskunnan toimesta eikä liiketoimintana harjoitettua sairaanhoitoa enää tueta julkisin varoin.
Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 79