Puoluekokousaloite 38
- 38 Vammaisten asemaa yhteiskunnassa on parannettava
Puoluekokouksen päätös
Puoluekokous yhtyy aloitteen tavoitteeseen ja edellyttää SDP:n eri toimijoiden sitoutuvan toimimaan vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutumisen ja tehokkaan valvonnan edistämiseksi sekä työllistymismahdollisuuksien parantamiseksi.
Toteutuminen
SDP:n sosiaali- ja terveystyöryhmän alle on perustettu vammaispoliittinen jaosto, jonka tehtäväna on syksyn 2012 puoluevaltuuston päätöksen mukaisesti päivittää puolueen vammaispoliittiset linjaukset. Työ valmistuu syksyn 2014 puoluevaltuustoon.
Vuoden 2014 alusta Kelan ammatillisen kuntoutuksen myöntämisedellytyksiä muutettiin niin, että nykyistä useampi työikäinen pääsee varhaisemmassa vaiheessa ammatilliseen kuntoutukseen tarkoituksena ehkäistä ihmisen siirtyminen työkyvyttömyyseläkkeelle. Lisäksi osatyökykyisten työhön paluuta ja työssä jatkamista tuettiin pidentämällä osasairauspäivärahakautta nykyisestä enintään 72 päivästä 120 päivään.
Muutokset liittyvät hallituksen toimiin osatyökykyisten työllistymisen helpottamiseksi ja niiden tavoitteena on myös pidentää työuria. Ammatillista kuntoutusta koskevat muutokset edistävät myös Nuorisotakuun toteutumista.
Osatyökykyiset työssä -ohjelman osana pilotoidaan toimintakonseptia, jonka ytimessä työkykykoordinaattori yhdessä osatyökykyisen kanssa suunnittelee tarkoituksenmukaisen palvelukokonaisuuden työpaikan keinoista, terveydenhuollosta, kuntoutuksesta, koulutuksesta, työvoimapalveluista ja sosiaaliturvasta.
Työkyvyttömyyseläkkeen lepäämään jättämismahdollisuutta jatketaan edelleen vuoden 2016 loppuun. Eläkkeen voi jatkossakin jättää työnteon vuoksi lepäämään vähintään kolmeksi kuukaudeksi ja enintään kahdeksi vuodeksi. Näin tuetaan työssäkäynnin kokeilemista ilman pelkoa eläkkeen menettämisestä. Tavoitteena on työkyvyttömyyseläkkeellä olevien ihmisten palaaminen heille sopivaan työhön. Lisäksi lepäämään jättämistä joustavoitetaan niin, että myös satunnaisten ja lyhytaikaisten töiden vastaanottaminen helpottuu.
Hallituksen rakennepoliittisessa kannanotossa tehtyjen linjausten mukaisesti arvioidaan työkyvyttömyyseläkejärjestelmän kannustimet ja tulosovituksen lieventämisen kustannukset osaâaikaisen työn vastaanottamiseksi sekä tehdään selvityksen perusteella uudistusehdotukset.
Edelleen rakennelinjauksen mukaisesti tehostetaan kotouttamisohjelman, välityömarkkinoita koskevan toimenpideohjelman ja osatyökykyisiä koskeva toimintaohjelman toimeenpanoa. Valmistellaan pitkäkestoinen työllistämistuki ikääntyneille pitkään työttömänä olleille. Laaditaan järjestelmä, jossa luodaan puitteet vaikeasti työllistyvien käyttöön julkisissa hankinnoissa. Tässä yhteydessä uudistetaan sosiaalisia yrityksiä koskeva lainsäädäntö.
Hallitusohjelman mukaan vammaislainsäädännön uudistamista jatketaan osana sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistusta. Tavoitteena on, että vammaisten henkilöiden tarvitsemista erityispalveluista säädetään uudistetussa erityislaissa, joka koskee yhdenvertaisesti kaikkia vammaisryhmiä.
Vammaislainsäädännön uudistamistyöryhmä on asetettu ajalle 3.5.2013 -31.12.2014. Työryhmän tehtävänä on sovittaa yhteen nykyinen vammaispalvelulaki ja kehitysvammalaki uudeksi vammaispalveluja koskevaksi erityislaiksi eri vammaryhmien yhdenvertaisten palvelujen turvaamiseksi. Tehtävänä on myös selvittää vammaisia henkilöjä koskevan erityislainsäädännön muut uudistamistarpeet ottaen huomioon toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset, YK:n vammaissopimuksen kansalliselle lainsäädännölle asettamat velvoitteet, kehitysvammaisten asumista ja palveluja koskeva periaatepäätös sekä sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön uudistamiseen liittyvä työ.
Nykyinen hallitus vastaa keskeisestä osasta valmistelusta mukaan lukien uudistuksen vaikutusten arviointi. Vaikka uudistuksen läpivieminen kokonaisuudessaan tällä hallituskaudella ei ole niukkojen taloudellisten voimavarojen takia mahdollista, uudistuksen käynnistäminen on tärkeää hallituksen vammaispoliittisten toimenpiteiden vahvistamiseksi.
Työryhmä tekee selvityksensä pohjalta hallituksen esityksen muotoon laaditun ehdotuksen uudeksi vammaisten henkilöiden erityispalveluja koskevaksi laiksi ja arvioi uudistuksen kustannusvaikutukset vuoden 2014 loppuun mennessä.
Valtioneuvoston periaatepäätökseen (2010) pohjautuva ohjelma kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palvelujen järjestämiseksi (Kehas) jatkuu vuoden 2015 loppuun. Tavoitteena on vähentää laitospaikkoja ja mahdollistaa kehitysvammaisten yksilöllinen asuminen, riittävät palvelut ja osaaminen avohuollossa. Tavoitteena on, että ohjelmakaudella kehitysvammaiselle henkilöille tuotetaan yhteensä 3 600 asuntoa, jossa hyödynnetään ARAn investointiavustuksia ja RAY:n avustusta asuntojen rakentamiseen ja hankintaan.
Hallitusohjelman mukaan jatketaan kehitysvammahuollon rakennemuutosta ja kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpanoa sekä kehitetään palveluja, jotka mahdollistavat myös vaikeimmin vammaisten henkilöiden asumisen lähiyhteisössä. Valtioneuvosto teki Kehas-ohjelman toimeenpanon tukemiseksi 8.11.2012 periaatepäätöksen kehitysvammaisten henkilöiden yksilöllisen asumisen ja palvelujen turvaamisesta. Päämääränä on, että vuoden 2020 jälkeen kukaan vammainen henkilö ei asu laitoksessa.
Ohjelman toimeenpanossa STM:n vastuulla ovat laitoshoidon vähentämiseen ja palvelujen kehittämiseen liittyvät toimenpiteet ja ympäristöministeriön vastuulla asuntotarjontaan ja asumiskustannusten hallintaan liittyvät toimenpiteet. Asuntotuotannossa ja -hankinnassa on edetty tavoitteen mukaisesti. Vuoden 2012 lopussa kehitysvammalaitoksissa asui vajaat 1 500 henkilöä. Haasteena on tiukkenevassa taloudellisessa tilanteessa varmistaa valtioneuvoston linjausten toteutuminen asumisen ja palvelujen järjestämisessä. Suomessa on noin 40 000 kehitysvammaista henkilöä, joista noin 25 000 on vammaispalvelujen piirissä.
STM on asettanut seurantaryhmän koordinoimaan, seuraamaan, arvioimaan ja edistämään Kehas-ohjelman ja valtioneuvoston periaatepäätöksen toimeenpanoa. Seurantaryhmä mm. järjestää työpajoja ja muita tilaisuuksia palvelujen kehittämiseksi. Toukokuun 2014 ja kesäkuun 2015 välisenä aikana toteutetaan kaikkien erityishuoltopiirien/kuntayhtymien alueet kattava alueellinen kierros, joka koostuu tutustumiskäynneistä, viranhaltijoiden ja asiakkaiden ryhmähaastatteluista sekä keskustelutilaisuuksista. Hyvien käytäntöjen kehittämisessä ja levittämisessä hyödynnetään THL:n ja Kuntaliiton toteuttamaa Innokylää.
Vammaislainsäädännön uudistaminen ja Kehas-ohjelman toimeenpano ovat osa vammaispalvelujen kehittämisen kokonaisuutta, joka sisältyy peruspalveluohjelmassa 2013-2015 mainittuun vammaispalvelujen kehittämiseen. Palvelujen kehittämisessä kunnat voivat hyödyntää myös KASTE-ohjelman kehittämishankkeiden valtionavustuksia.
Sosiaali- ja terveydenhuoltoon on valmisteltu uutta lakia, jolla vahvistetaan asiakkaiden itsemääräämisoikeutta ja vähennetään rajoitustoimenpiteiden käyttöä. Samalla turvataan kaikille perustuslain mukainen välttämätön hoito ja huolenpito sekä parannetaan henkilöstön oikeusturvaa täsmentämällä toiminnan rajoja.
Uutta lainsäädäntöä on valmisteltu STM:n asettamassa työryhmässä heinäkuusta 2010 alkaen, ja työn aikana on kuultu laajasti asiantuntijoita ja järjestöjä. Tällä hetkellä potilaan ja sosiaalihuollon asiakkaan perusoikeuksien rajoittamista koskeva lainsäädäntö on puutteellista eikä vastaa perustuslain tai kansainvälisten sopimusten vaatimuksia. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden oikeusturvassa on aukkoja ja henkilöstö joutuu toimimaan käytännön tilanteissa epäselvin valtuuksin. Koska säännökset ovat vanhentuneita, aukollisia tai puuttuvat kokonaan, sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä on laadittu omia ohjeistuksia itsemääräämisoikeuden rajoittamisesta tilanteissa, joissa se on katsottu välttämättömäksi.
Arvioiden mukaan rajoitustoimenpiteiden soveltamisalan piirissä olisi noin 1000-2000 kehitysvammaista, 23Â 000 muistisairasta ja joitakin aivovamman saaneita henkilöitä, joiden toimintakyky on alentunut. Erityisesti laki koskee sosiaali- ja terveydenhuollon ympärivuorokautisia asumis- ja laitospalveluja.
Lakia ei sovelleta mielenterveyslain ja päihdepalvelulain mukaiseen tahdosta riippumattomaan hoitoon. Sitä ei myöskään sovelleta tartuntatautien vastustamistyöhön
Hankintalain osalta ks. myös päätöksen 29 seuranta.
Päätösesitys Muutosesitykset
Puoluekokous yhtyy aloitteen tavoitteeseen ja edellyttää SDP:n eri toimijoiden sitoutuvan toimimaan vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutumisen ja tehokkaan valvonnan edistämiseksi sekä työllistymismahdollisuuksien parantamiseksi.
Puoluehallituksen lausunto
Aloitteessa esitetään, että puolue ja sen toimijat sitoutuvat vaikuttamaan vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutumiseen ja sen tehokkaaseen valvontaan. Asia on erittäin tärkeä. Vammaissopimuksen ratifioinnin lykkääminen ei saa tarkoittaa oikeuksien toteutumisen vaikeutumista. SDP on edellyttänyt, että vammaisten henkilöiden itsemääräämisoikeus tulee huomioida esim. varmistamalla, että jokaisen vammaisen henkilön palvelutarpeet huomioidaan yksilöllisesti ja että jokainen pääsee vaikuttamaan palveluidensa sisältöön. Kunnissa on siksi oltava riittävät resurssit vammaisten henkilöiden palvelujen tuottamiseen. Myös palvelujen valvontaa ja palveluohjausta on vahvistettava. Vammaisten henkilöiden itsemääräämisoikeuteen ja valinnan vapauteen liittyvät säädösmuutokset on toteutettava YK:n yleissopimuksen toteuttamiseksi. Tuettua päätöksentekoa pitää kehittää ja toteuttaa edelleen. Henkilökohtaisen avun saamista tulee laajentaa. Etenkin työllistymisen tiellä on edelleen monia esteitä. Työmarkkinaosapuolten lokakuisessa raamisopimuksessa, jolla pyritään turvaamaan suomalaisen kilpailukyvyn ja työelämän tulevaisuutta, on tärkeänä painopisteenä työurien pidentäminen, johon kuuluu myös osatyökyvyn hyödyntäminen. SDP:lle on tärkeää, että niin valtiovalta kuin työmarkkinoiden toimijatkin edistävät osatyökykyisten ihmisten oikeutta tehdä omaa koulutusta, osaamista ja jaksamista vastaavaa työtä ja vähentävät syrjimistä työmarkkinoilla. Oikeasta työstä on myös maksettava oikeaa palkkaa. Siksi etenkin työosuusrahan tasoa ja ehtoja on tarkasteltava oikeudenmukaisuuden näkökulmasta. Hallitusohjelmatavoitteissamme vaadimme mm. että vammaisten ihmisten osallisuutta yhteiskunnassa edistetään, heidän työllistymismahdollisuuksiaan parannetaan ja vammaislainsäädännön kehittämistä jatketaan. Hallitusohjelmaan on kirjattu vammaispoliittisen ohjelman (VAMPO) toimeenpanon jatkaminen. Erityisinä kohteina ovat säädösmuutosten valmistelu ja voimaansaattaminen YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen ratifioimiseksi - mihin aloitteessakin viitataan - vammaisten työllistymisen edistäminen, esteettömyyden lisääminen sekä vammaistutkimuksen vahvistaminen. Yleissopimuksen ratifiointia käsitellään tällä hetkellä ulkoministeriön työryhmässä. Hallitus jatkaa vammaislainsäädännön uudistamista osana sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistusta. Jatkossa vammaisten henkilöiden erityispalveluista säädetään uudistetussa erityislaissa, joka koskee yhdenvertaisesti kaikkia vammaisryhmiä. Sosiaali- ja terveysministeriössä selvitetään työryhmätyönä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan itsemääräämisoikeuden vahvistamista ja rajoittamista koskevien säännösten uudistamistarve, jonka perusteella tullaan antamaan hallituksen esitys lainsäädännön muutostarpeista tämän hallituskauden aikana. Nämä säännökset tulevat myös osaltaan vahvistamaan vammaisen henkilön itsemääräämisoikeutta ja esimerkiksi laitoshoidossa asuvien henkilöiden itsemääräämisoikeuden rajoittamisen perusteet tullaan kirjaamaan lakiin vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuuden sekä oikeusturvan toteutumisen varmistamiseksi.
Aloitteet
Vammaisten asemaa yhteiskunnassa on parannettava
Vammaisten asemaa yhteiskunnassa on lähivuosina tehokkaasti parannettava, jottei vammaisille henkilöille koituisi haittaa vuoden 2006 YK:n vammaissopimuksen ratifioinnin jatkuvasta viivästymisestä.
Suomi voi ratifioida vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen vasta sen jälkeen kun yhdenvertaisuuslainsäädännön uudistaminen on toteutunut. Nykyhallituksen ohjelman mukaan vaalikaudella 2011-2014 valmistellaan esitys yhdenvertaisuuslainsäädännöksi ja annetaan mahdollinen hallituksen esitys asiasta. Tavoitteeksi on asetettu YK:n vammaissopimuksen ratifioiminen.
Yleissopimuksen voimaantulon lykkääntymisestä huolimatta on tehokkaasti tuettava vammaisten mahdollisuuksia nauttia kaikista ihmisoikeuksista ja perusvapauksista täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti muiden henkilöiden kanssa. Tuotteiden ja palveluiden saatavuus on turvattava ja opiskelu- ja työmahdollisuuksia parannettava. Vammaisille ihmisille tulee olla oikeus vaikuttaa omiin asioihinsa. Heidän täysimääräinen osallistumisensa työelämään tuo työmarkkinoille mukaan tähän asti syrjässä olleen joukon työntekijöitä ja veronmaksajia.
Töölön Sosialidemokraattinen Yhdistys ry esittää, että
ennen YK:n vammaissopimuksen ratifiointia SDP ja sen toimijat sitoutuvat vaikuttamaan siihen, että vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutumista edesautetaan ja valvotaan tehokkaasti. YK:n vammaissopimuksen ratifioinnin lykkääntymisestä ei saa koitua haittaa vammaisille henkilöille.
Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 54