Puoluekokousaloite 35
- 35 Köyhyyden poistamiseksi on ryhdyttävä toimenpiteisiin
Puoluekokouksen päätös
Puoluekokous yhtyy aloitteiden tavoitteisiin selkeyttää ja kehittää sosiaaliturvajärjestelmää siten, että se ehkäisee köyhyyttä ja kannustaa työntekoon. Puoluekokous edellyttää puolueen päätöksentekijöiden toimivan köyhyyden ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi kaikilla politiikan osa-alueilla. Puoluekokous velvoittaa puoluehallituksen valmistelemaan kehittämissuunnitelman sosiaaliturvajärjestelmän tulevaisuudesta ja kokonaisuudistuksesta.
Toteutuminen
Puoluehallitus on määrännyt puolueen sosiaalivakuutusjaostoa valmistelemaan kehittämissuunnitelman sosiaaliturvajärjestelmän tulevaisuudesta ja kokonaisuudistuksesta. Työ valmistuu syksyn 2014 puoluevaltuustoon.
Osana valtiontalouden sopeutustoimia kevään 2014 kehyspäätöksessä sovittiin, että KEL- ja TyEL-sidonnaiset indeksikorotukset tehdään vuonna 2015 pääsääntöisesti 0,4 % suuruisena, millä saavutetaan n. 150 miljoonan euron säästö. Korotus vastaa työmarkkinaratkaisussa sovitun mukaista sopimuskorotustasoa, eli korotus on samansuuruinen kuin palkkoihin tehtävä korotus. Leikattu indeksi tarkoittaa peruspäivärahan saajalle noin 40 senttiä päivässä vähemmän kuin hän saisi täysimääräisen indeksin myötä. SDP onnistui kuitenkin vaikeissa kehysneuvotteluissa lieventämään tätä päätöstä keventämällä pienituloisten verotusta (työtulovähennyksen ja perusvähennyksen korotus) 100 miljoonalla. Tärkeä merkitys pienituloisten arjessa on myös arvonlisäverojen korottamisen torjuminen.
Toimeentulotuen indeksikorotukset tehdään kuitenkin täysmääräisinä myös jatkossa, jotta kaikkein heikoimmassa taloudellisessa tilanteessa olevien tilanne ei huonone.
Tiettyihin kansaneläkeindeksiin sidottuihin sosiaaliturvaetuuksiin tehtiin vuoden 2013 alusta ylimääräinen, niin kutsuttu osittain aikaistettu 0,7 prosentin suuruinen indeksikorotus. Ylimääräisellä indeksikorotuksella tasattiin arvonlisäverokannan nousun vaikutusta erityisesti pienituloisille henkilöille.
Hallitus on tehnyt useita lakiesityksiä, joilla työn ja sosiaaliturvan yhteensovittaminen on aiempaa sujuvampaa ja työnteko yhä useammin kannattavaa. Monet uudistuksista on kolmikannassa valmisteltuja (työurasopimus, kasvu- ja työllisyyssopimus). Työttömyysturvajärjestelmää on yksinkertaistettu työmarkkinoiden toimivuuden ja työvoiman tarjonnan turvaamiseksi.
Hallituksen syrjäytymistä, köyhyyttä ja terveysongelmia vähentävässä poikkihallinnollisessa toimenpideohjelmassa on toteutettu jo 23 hanketta, joihin kuuluvat mm. vähimmäisetuuksien korotukset, kuten toimeentulotuen perusosan korotus 6 prosentilla ja yksinhuoltajien toimeentulotuen korotus 10 prosentilla sekä asumistuen parannukset. Yksin asuvan aikuisen perusosa nousi 41,94 euroa ja alaikäisten lasten perusosat nousivat 22,23 -29,36 euroa kuukaudessa. Yksinhuoltajan perusosa nousi 88,05 euroa kuukaudessa. Työttömyysturvan peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea on korotettu 100 eurolla kuukaudessa. Puolison tulojen tarveharkinta on poistettu työmarkkinatuessa vuoden 2013 alusta.
Lomakorvausten jaksotuksesta on luovuttu, millä yksinkertaistetaan työttömyysturvajärjestelmää. Pitkäaikaistyöttömien työllistymisen tueksi otettiin alueellisena ja määräaikaisena kokeiluna käyttöön työllistymisraha, mikä takaa pitkäaikaistyöttömälle hänen työllistyttyään työmarkkinatukea vielä ensimmäisen työssäolokuukauden ajan. Pitkäaikaistyöttömän työllistymisestä aiheutuvan asumistuen tarkistusaikaa on pidennetty määräaikaisesti kuuteen kuukauteen.
Työttömyysturvaetuudet ryhdyttiin maksamaan korotettuina siltä ajalta, kun työtön osallistuu niin kutsuttuihin aktiivitoimiin eli työllistymistä edistävään toimintaan. Työttömien kannustimia osallistua työllistymistä edistäviin aktiivitoimiin on lisätty etuoikeuttamalla aktiiviajan työttömyysturvan korotukset toimeentulotuessa. Aktiiviajalta maksettavat korotusosat eivät näin enää vähennä toimeentulotuen määrää.
Vuoden 2014 alussa ansiosidonnaisen työttömyysturvan työssäoloehto lyheni 6 kuukauteen, työttömyysturvan kesto porrastettiin työhistorian pituuden ja työnhakijan aktiivisuuden mukaan (alle 3 vuoden työhistorialla 400 päivää), työttömyysturvan tasojen määrää ja omavastuuaikojen asettamista vähennettiin, palkanmäärittelyjä vähennettiin ja joustavoitettiin, sovitellun päivärahan kattoa ja työttömyysturvan lisäpäivien ikärajaa nostettiin.
Hallituksen rakennepoliittisessa kannanotossa tehtyjen linjausten mukaisesti helpotettiin lyhytaikaisiin työsuhteisiin hakeutumista muuttamalla työttömyysturvalakia siten, että työttömyysetuutta maksetaan aina haettaessa ennakkomaksuna; otettiin kannustinloukkujen purkamiseksi työttömyysturvassa käyttöön työtulojen 300 euron suuruinen suojaosuus; ja otetaan 1.9.2015 käyttöön ansiotulovähennysmalli, jossa osa ansiotulosta jätetään huomioon ottamatta asumistuen tuloharkinnassa. Vähennys tehtäisiin jokaisen ruokakunnan jäsenen yhteenlasketuista ansio- ja yrittäjätuloista, joista vähennettäisiin asumistuen määrää laskettaessa 300 euroa kuukaudessa.
Rakennepoliittisen kannanoton linjausten mukaisesti tullaan kehittämään työikäisten osallistavaa toimintaa syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja työnteon kannustavuuden lisäämiseksi ihmisen toimintakyky huomioiden. Selkeytetään lainsäädäntöä ja monipuolistetaan osallistumisen mahdollisuuksia hyödyntäen mm. sosiaalista ja muuta kuntoutusta, koulutusta sekä työvoimahallinnon keinoja. Vahvistetaan kuntien roolia ja laajennetaan toimenpiteiden tarjontaa kunnissa, valtiolla, yrityksissä, järjestöissä ja kotitalouksissa.
Lisäksi työvoiman palvelukeskukset laajennetaan kattamaan koko maan. Työvoiman palvelukeskusverkoston vakinaistamisella parannetaan kuntien ja valtion yhteistyötä heikoimmassa työmarkkinaâasemassa olevien työllistämisen edistämisessä.
Hallituksen valmistelussa on myös vammaislainsäädännön uudistaminen, pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman jatkaminen, mielenterveyslain uudistus ja alkoholilain kokonaisuudistus, Metropolialueen kumppanuusohjelma sosiaalisen eheyden vahvistamiseksi valtion, kaupunkien ja muiden keskeisten toimijoiden yhteistyönä sekä poikkihallinnollinen ohjelma asuinalueiden elinvoiman edistämiseksi sekä segregaation ehkäisemiseksi. Lisäksi jatketaan nuorisotakuun toimeenpanoa ja kehittämistä, sosiaalihuoltolain valmistelua, kuntakokeilua pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi, Osatyökykyiset työssä –ohjelman toimeenpanoa. Myös talous- ja velkaneuvonnan palveluja sekä sosiaalista luototusta kehitetään.
Lapsiperheiden hyvinvoinnin osalta ks. myös aloitteen 29 seuranta sekä Perhepoliittinen tulevaisuusohjelma.
Päätösesitys Muutosesitykset
Puoluekokous yhtyy aloitteiden tavoitteisiin selkeyttää ja kehittää sosiaaliturvajärjestelmää siten, että se ehkäisee köyhyyttä ja kannustaa työntekoon. Puoluekokous edellyttää puolueen päätöksentekijöiden toimivan köyhyyden ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi kaikilla politiikan osa-alueilla. Puoluekokous velvoittaa puoluehallituksen valmistelemaan kehittämissuunnitelman sosiaaliturvajärjestelmän tulevaisuudesta ja kokonaisuudistuksesta.
Puoluehallituksen lausunto
Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 35-37 Aloitteissa esitetään muutoksia sosiaaliturvalainsäädäntöön, jotta köyhyyttä voitaisiin vähentää ja työn vastaanottaminen olisi aina kannattavaa. Lisäksi esitetään, että SDP käy keskustelun sosiaaliturvajärjestelmän kokonaisuudistuksesta. SDP on vahvasti sitoutunut köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämiseen. Eriarvoistumiskehitys on katkaistava yhteiskunnassamme ja estettävä köyhyyden ja syrjäytymisen periytyminen sukupolvelta toiselle. Köyhyyttä vastaan on toimittava yhteiskunnan kaikilla sektoreilla. Vuoden 2010 puoluekokous päätti, että hyvinvointierojen tasaamisen ja köyhyyden ja syrjäytymisen ehkäisyn tulee olla läpikäyvinä teemoina seuraavan hallituksen hallitusohjelmassa ja kaikilla harjoitettavan politiikan osa-alueilla. Näin on myös tapahtunut. Hallitusohjelmaan on kirjattu laaja-alainen, köyhyyttä, eriarvoisuutta ja syrjäytymistä vähentävä toimenpideohjelma, joka edellyttää eri sektorien ja hallinnonalojen yhteisiä toimia, työllisyyden, työkyvyn ja osallisuuden vahvistamista sekä sosiaaliturvasta huolehtimista. SDP:n on varmistettava, että tämä ohjelma myös tuottaa näkyviä ja kestäviä tuloksia. SDP:n puoluejohto asetti helmikuussa 2010 Ilkka Taipaleen selvittämään ja tekemään esitykset siitä, miten köyhyys voidaan maassamme puolittaa vuoteen 2015 mennessä. Tämän "Yhteinen isänmaa" –selvityksen ehdotukset on myös huomioitava SDP:n työssä köyhyyden vähentämiseksi. SDP:n lähtökohta on, että hyvinvoinnin edellytykset syntyvät työstä. Myös sosiaaliturvajärjestelmät rahoitetaan työllä. Siksi sosiaaliturvajärjestelmän on rakennuttava sille periaatteelle, että työkykyisten ja –ikäisten kansalaisten tulee ensisijaisesti hankkia toimeentulonsa työllä. Sosiaaliturvajärjestelmää tulee edelleen kehittää yksinkertaisemmaksi ja kannustavammaksi. Vuoden 2010 puoluekokouksen päätöksessä linjattiin, että perusteiltaan nykymuotoinen, syyperusteinen sosiaaliturvajärjestelmä on toimiva, kannustava ja oikeudenmukainen. Puoluekokous piti tärkeänä tavoitteena, että hyvinvointijärjestelmän toimeenpano on asianmukaista ja joutuisaa sekä asiakaslähtöistä ja luotettavaa. Puoluekokous piti myös tärkeänä, että hyvinvointivaltion suunnasta käydään avointa keskustelua ja järjestelmien kehittämisessä huomioidaan työelämän ja yhteiskunnan muutos. Tavoitteena tulee olla, että työn vastaanottaminen olisi aina taloudellisesti kannattavampaa kuin tukien varassa eläminen. Nämä linjaukset olivat vahvasti esillä vaaliohjelmassamme ja hallitusneuvottelutavoitteissamme, ja ne on myös kirjattu toimenpiteiksi hallitusohjelmaan. Ohjelmassa linjataan, että työn vastaanottamisen kannusteiden parantamiseksi etsitään keinoja parantaa työtulojen ja sosiaaliturvan yhteensovitusta päämääränä työllisyysasteen nosto. Tavoitteena on myös vähentää edelleen toimeentuloturvaetuuksien hakemiseen ja maksatukseen liittyvää byrokratiaa. Sosiaaliturvajärjestelmän joutuisuutta edistetään mm. varmistamalla työttömyysturvan ja toimeentulotuen käsittelytakuun toimivuus. Hallitusohjelmaan on myös kirjattu, että selvitetään mahdollisuudet luopua puolison tulojen tarveharkinnasta työmarkkinatuessa. SDP:lle nämä tavoitteet ovat tärkeitä oikeudenmukaisuuden kannalta. Työmarkkinatuen tarveharkinnasta tulee luopua heti kun siihen on taloudelliset ja poliittiset edellytykset. Hyvinvointivaltion tulevaisuudesta ja sosiaaliturvajärjestelmän oikeudenmukaisuudesta ja kestävyydestä on syytä käydä jatkuvaa keskustelua. Sinänsä ei ole tarvetta muuttaa nykyistä edellä kuvattua linjaamme, joka on mm. vahvasti hallitusohjelman pohjana. On kuitenkin tärkeää, että puolueessa käydään asioista avointa keskustelua ja voimme hioa näkemyksiämme entistä paremmin vastaamaan 2010-luvun haasteita. Puolueen työryhmätyötä jalkautetaan tällä hetkellä piiritasolle siten, että osallistuminen myös ohjelmatyöhön on aiempaa helpompaa. Keskustelu sosiaaliturvajärjestelmän kokonaisuudesta on syytä ottaa asialistalle tässä yhteydessä. Keskustelua on käytävä tiiviisti myös alan järjestöjen kanssa.
Aloitteet
Köyhyyden poistamiseksi on ryhdyttävä toimenpiteisiin
Kymmenen viime vuoden aikana on eriarvoisuus Suomessa lisääntynyt poikkeuksellisen paljon. Tuloerot ovat kasvaneet ja köyhyys lisääntynyt. Kuntalaisten köyhyyttä koskeva raportti köyhyydestä kuntatyön haasteena on tehty Tampereen yliopiston ja Tampereen kaupungin yhteistyönä (Köyhä byrokratian rattaissa, Kunnallisalan kehittämissäätiön julkaisu nro 64, Vammalan kirjapaino, Sastamala 2011). Raportissa on esitetty päättäjille luettelo niistä toimenpiteistä, joihin köyhien aseman parantamiseksi olisi ryhdyttävä: joihinkin sosiaaliturvalainsäädännössä havaittuihin epäkohtiin tulisi välittömästi puuttua saattamalla niihin liittyvien lainmuutosehdotusten valmistelu viipymättä vireille.
Raportissa on esitetty mm. nämä sosiaaliturvaan liittyvät haasteet:
- sosiaaliturvaa on yksinkertaistettava (yhden luukun periaate) ja tukien yhteensovittamista lisättävä
- perusturvaa on kehitettävä ja sen tasoa korotettava (esim. takuueläkkeen tason indeksitarkistukset)
- sosiaaliturvan kannustavuutta on lisättävä: köyhyysrajan alapuolella olevien tulisi saada ansaita jonkin verran
Töölön Sosiaalidemokraattinen Yhdistys ry esittää, että
SDP ja sen toimijat pyrkivät vaikuttamaan sosiaaliturvalainsäädännön muuttamiseen siten, että köyhyysrajan alapuolella olevien asemaa voidaan parantaa yksinkertaistamalla sosiaaliturvaa, yhteen sovittamalla tukimuotoja, kehittämällä perusturvaa sekä nostamalla sen tasoa ja lisäämällä sosiaaliturvan kannustavuutta antamalla mahdollisuus ansaita jonkin verran.
Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 51