Puoluekokousaloite 39

  • 39 Omaishoitajien asema on saatava kuntoon Suomessa

Puoluekokouksen päätös

Puoluekokous pitää välttämättömänä omaishoidon tuen vahvaa kehittämistä kiinteänä osana palvelurakenteen uudistamista ja palvelu- ja tukijärjestelmän kokonaisuutta. Puoluekokous edellyttää, että omaishoitajille taataan tasavertainen asema koko maassa, korvaukset siirretään Kelan maksettavaksi ja omaishoitajille turvataan laissa määrätyt vapaapäivät kuukausittain.

Toteutuminen

Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 17.1.2012 työryhmän laatimaan Suomen ensimmäisen kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman 31.12.2013 mennessä. Toimeksiannon mukaan työryhmän tehtävänä oli:

1)    laatia kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma siten, että siihen sisältyvät tällä ja seuraavalla hallituskaudella toteutettavat tavoitteet ja toimenpiteet, toimenpiteiden kustannus- ja muiden vaikutusten arviointi sekä toimeenpanosuunnitelma;

2)    koordinoida eri hallinnonalojen, kuntien, järjestöjen ja muiden toimijoiden toimenpiteitä, yhteistyötä ja työnjakoa omaishoidon kehittämisessä;

3)    selvittää mahdollisesti tarpeelliset säädösmuutokset.

Peruspalveluministeri Susanna Huovinen vastaanotti työryhmän esityksen 19.3.2014, ja se piti sisällään mm. seuraavia uudistuksia:

  • Laki omaishoidon tuesta korvataan lailla sopimusomaishoidosta.
  • Laissa säädetään mm. sopimusomaishoidon edellytykset, valtakunnalliset hoitopalkkioiden perusteet ja palkkion suuruus kussakin palkkioluokassa.
  • Kriteerit täyttävillä olisi ns. subjektiivinen oikeus palkkioon
  • Palkkioluokkia olisi hoidon vaativuuden ja sitovuuden mukaan kolme: 500, 700 ja 1100 €/kk
  • Sopimusomaishoidossa olevalla hoidettavalla olisi subjektiivinen oikeus hoitajan lakisääteisen vapaan aikaiseen kunnan järjestämään hoitoon.
  • Subjektiivinen oikeus johtaisi siihen, että omaishoitosopimuksen tehneiden omaishoitajien määrää kasvaisi asteittain 20 000 henkilöllä eli yht. 60 0000 henkilöön vuoteen 2020 mennessä.
  • Omaishoitajien ja hoidettavien palveluihin ehdotetaan parannuksia, mm. terveystarkastuksia ja omaishoitoperheiden tueksi nimettäviä vastuuhenkilöitä (näihin ei olisi subjektiivista oikeutta).

Sopimusomaishoidon järjestämis- ja rahoitusvastuun jakautumiseen valtion ja kuntien kesken esitetään kaksi vaihtoehtoista mallia:

1)    vahvennettu kuntamalli: kunta vastaisi palveluista ja palkkioista.

2)    Kelan rahoitusmalli: Kela (valtio) vastaisi hoitopalkkioiden maksatuksesta ja rahoituksesta kokonaisuudessaan ja palvelut säilyisivät kunnan vastuulla). Päätöksen hoitopalkkiosta tekisi Kela kunnan tekemän hoidon ja huolenpidon arvioinnin ja palvelusuunnitelman pohjalta.

Kehittämisohjelman kokonaiskustannukset ovat n. 460 milj. euroa, joka voitaisiin jaksottaa 5 vuodelle. Ohjelman toteuttaminen vähentäisi julkisten palvelumenojen kasvua tätä enemmän, joten julkiset kokonaismenot eivät kasvaisi. Valtion ja kuntien kustannustenjako muuttuisi kummassakin järjestämis- ja rahoitusmallissa nykyisestä.   

Työryhmän loppuraportista ei järjestetä lausuntokierrosta, mutta ohjelman toimeenpanon ja säädösvalmistelun tueksi voidaan asettaa ohjausryhmä. Kyseessä on ensimmäinen kansallinen omaishoitoa käsittelevä ohjelma joka ulottuu pidemmälle tulevaisuuteen ja useamman hallituskauden ajalle.

SDP pitää tärkeänä että hoivavastuun jakautumista sekä hoivatahtoa käsitteleviä kysymyksiä käsitellään laajasti yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Omaishoitajien ja hoidettavien asemaa ja tukijärjestelmää on kehitettävä jatkossakin. Omaishoidon kehittämisessä tulee edetä samansuuntaisesti palvelurakennemuutoksen tavoitteiden kanssa. Ikäihmisten elämänlaadun kannalta on tärkeää, että he voivat asua mahdollisimman pitkään omassa kodissaan. Yhtä tärkeää on, että sitovasta ja vaativasta hoidosta vastaavia omaisia ja läheisiä tuetaan, eikä jätetä yksin kantamaan hoitovastuuta.

Iäkkäiden lisäksi omaishoidon tuen lisääminen on keino vähentää myös esimerkiksi vammaisten lasten ja nuorten kodin ulkopuolisen ympärivuorokautisen hoidon tarvetta.

Päätösesitys Muutosesitykset

Puoluekokous pitää välttämättömänä omaishoidon tuen vahvaa kehittämistä kiinteänä osana palvelurakenteen uudistamista ja palvelu- ja tukijärjestelmän kokonaisuutta. Puoluekokous edellyttää, että omaishoitajille taataan tasavertainen asema koko maassa, korvaukset siirretään Kelan maksettavaksi ja omaishoitajille turvataan laissa määrätyt vapaapäivät kuukausittain.

Puoluehallituksen lausunto

Aloitteessa esitetään, että SDP:n edustajat toimisivat omaishoitajien aseman parantamiseksi mm. omaishoidon tuen hoitopalkkiota kehittämällä, vapaapäiväjärjestelyjä helpottamalla sekä palveluita parantamalla. Aloitteessa puututaan tärkeään asiaan. Tällä hetkellä omaishoidon tuella hoidettavia on noin 38 000 henkilöä. Omaishoidon tuen hoitopalkkioita kunnat maksoivat 170,1 miljoonaa euroa. Omaishoidosta on muodostunut merkittävä vanhusten hoitamisen muoto. Vuonna 2010 omaishoidon tuen avulla hoidettiin 4,2 prosenttia 75 vuotta täyttäneestä väestöstä. Omaishoitajista puolet oli täyttänyt 65 vuotta. Omaishoito sopii erittäin hyvin joihinkin elämäntilanteisiin inhimillisenä tapana hoitaa läheistä kotona. Kuten aloitteessa todetaan, omaisten ja läheisten hoitamia vanhuksia, vammaisia ja pitkäaikaissairaita henkilöitä on huomattavasti enemmän kuin omaishoidon tuen saajia. Kaiken kaikkiaan epävirallista läheisapua antavia henkilöitä oli Stakesin vuonna 2006 tekemän kyselyn mukaan yli miljoona suomalaista ja omaisensa pääasiallisina auttajina tuolloin toimi noin 300 000 henkilöä. Nyt luku on lähempänä aloitteessa mainittua 350 000:a. Monet omaisensa päivittäisestä hoidosta vastaavista, jotka eivät ole omaishoidon tuen piirissä, vastaavat käytännössä samanlaisesta hoidosta ja hoivasta kuin omaishoidon tukea saavat. Toisin sanoen omaishoidon tuen kattavuudessa ja saantiperusteissa on kuntien välisiä eroja. Vähimmäispalkkiotasot on säädetty laissa, mutta hoitopalkkion luokkien määrä ja palkkion suuruus eri palkkioluokissa vaihtelevat. Tämä aiheuttaa osaltaan eri kunnissa asuvien omaishoitajien eriarvoisuutta. Keskeisenä kehittämishaasteena on myös omaishoitajien ja hoidettavien elämänlaadun parantaminen. Hyvää elämänlaatua voidaan edistää monipuolisilla ja moniammatillisesti toteutetuilla palveluilla, kuten virkistys-, kuntoutus- ja terveyspalveluilla sekä sijaishoidon palveluilla. Tällä hetkellä ongelmana on myös, etteivät omaistaan hoitavat uskalla tehdä omaishoitosopimusta, koska pelkäävät siihen liittyvää vastuuta ja sitoutumista. Omaishoitoa onkin kehitettävä nimenomaan siten, että sopimus tarkoittaa aina hoitovastuun jakamista, riittäviä palveluita ja monipuolisen tuen piiriin pääsemistä, siis turvallista vaihtoehtoa omaisen hoitamiseksi. SDP vaati vanhuspalveluohjelmassaan vuodelta 2010 omaishoidosta säädetyn lain vahvistamista, jotta se takaa yhtenäiset kriteerit ja selkeän oikeusturvan. Ohjelmassa edellytettiin myös, että omaishoitoon turvataan riittävät tukipalvelut ja työlainsäädännössä huomioidaan omaishoidosta johtuvat järjestelyt. Eduskuntavaalitavoitteissamme vaadimme edelleen, että omaishoitajien tasavertainen asema on turvattava kaikkialla maassa, korvaukset on säädettävä Kelan maksettavaksi ja omaishoitajille on turvattava laissa määrätyt vapaapäivät kuukausittain. Hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite kehittää omaishoitoa yhdessä kuntien ja järjestöjen kanssa, yhdenvertaisuuden parantaminen yhtenäistämällä tuen myöntämisperusteet sekä tuen saatavuuden ja kattavuuden lisääminen. Lisäksi luvataan tukea omaishoitajien jaksamista kehittämällä tukipalveluja, mahdollistamalla vapaapäivien pitäminen sekä kehittämällä säännöllisiä terveystarkastuksia. Myös mahdollisuus poistaa omaishoidon tuen verotus arvioidaan. SDP:n hallitusohjelmaneuvotteluissa esittämän vaatimuksen mukaisesti peruspalveluministeri on asettanut työryhmän valmistelemaan kansallista omaishoidon kehittämisohjelmaa, jotta omaishoitajien asemaa voidaan parantaa suunnitelmallisesti mm. arvioimalla juuri aloitteessa lueteltujen toimenpiteiden vaikuttavuutta. Ohjelmassa on tarkoitus esittää toimenpiteet, laatia kustannusarviot sekä toimeenpanosuunnitelma edellä kuvattujen hallitusohjelmaan kirjattujen tavoitteiden toteuttamiseksi.

Aloitteet

39

Omaishoitajien asema on saatava kuntoon Suomessa

Jyväskylän Työväenyhdistys ry:n aloite

Omaishoitajia arvioidaan Suomessa olevan n. 350 000. Heistä vain noin 10 % saa jonkinlaista omaishoidontukea työhönsä, jossa työaika on useimmiten on 24 tuntia vuorokaudessa ja seitsemän päivää viikossa. Omaishoidontuki keskimäärin per omaishoitaja on esimerkiksi Jyväskylässä noin 6000 € vuodessa eli mainitulla työajalla alle euron tuntipalkka. Yksi uusi laitospaikka maksaa noin 45 000 euroa ja niiden rakentamiselta vältytään omaishoitajien arvokkaan työn ansiosta. Omaishoitajat tekevät työtään rakkaudesta hoidettaviaan kohtaan, eivät palkkion vuoksi, mutta silti ja juuri siksi heidän tukensa sekä taloudellinen että henkinen on pantava kuntoon. Myös omaishoitajien omasta terveydestä ja jaksamisesta on yhteiskunnan huolehdittava.

Omaishoitajien asemaan tulisi parantaa mm. seuraavin tavoin:

- Tuki on saatava kaikille omaishoitajille – sen siirrosta Kelalle jahkaaminen kannattaa lopettaa, kun ei siitä näytä mitään tulevan eli parempi on antaa tarkoitukseen taloudellista tukea kunnille ja keskittyä valvomaan, että kunnat hoitavat tehtävänsä.

- Tuen taso koko maassa samantasoiseksi eli paljon nykyistä korkeammaksi.

- Tuki verovapaaksi

- Lakisääteiset vapaapäivät maksuttomiksi eli hoidettava kunnan hoitopaikkaan ilman maksua – missä muussa työssä työntekijä maksaa vapaapäivistään työnantajalle? Hoidettavathan olisivat kunnan vastuulla ilman omaishoitajia!

- Omaishoitajat työaikalain piiriin – kolme vapaapäivää kuukaudessa ei riitä levoksi raskaassa työssä.

- Kaikille omaishoitajille pitää saada edes nuo nykyisen lain suomat kolme vapaapäivää eli hoitopaikka tai hoitaja kotiin on löydyttävä.

- Asuinaluekohtaiset kodinhoitajat omaishoitajien lomittajiksi olisivat turvallinen ratkaisu – tutut hoidettavat ja tutut kodit sekä tuttu hoitaja hoidettavalle.

- Omaishoitajat kunnan työterveyshuollon piiriin kaikissa kunnissa – nyt jo muutamassa kunnassa niin on.

- Kaikille omaishoitajille vähintään kerran vuodessa kuntolomaviikko jossain kylpylässä Kelan ilmaislomana.

- Työttömyyseläkkeellä oleva omaishoitaja ei saa menettää eläkettään omaishoidon takia niin kuin nyt käy.

- Alueellisille omaishoitajien vertaistukiryhmille ilmaiset kokoontumistilat kaikille asuinalueille – vertaistuki auttaa jaksamaan!

 

Jyväskylän Työväenyhdistys ry esittää, että

SDP ryhtyy edustajiensa välityksellä toimiin omaishoitajien aseman parantamiseksi aloitteessa mainituilla tavoilla.

Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 55