Työeläkkeiden tarkistusindeksi muutettava puoliväli-indeksiksi

Puoluekokousaloite 30

30 Työeläkkeiden tarkistusindeksi muutettava puoliväli-indeksiksi

Puoluekokouksen päätös

Puoluekokous pitää tärkeänä suomalaisen eläkejärjestelmän perusteiden turvaamista ja maksurasituksen oikeudenmukaista ja kestävää jakautumista. Puoluekokous pitää välttämättömänä eläkemaksujen korottamista ja työllisyysasteen parantamista. Puoluekokous katsoo, että eläkejärjestelmän kestävyys ja oikeudenmukaisuus on turvattava laaja-alaisella valmistelulla.

Toteutuminen

Vuonna 2013 eläkkeitä maksettiin ensimmäistä kertaa enemmän kuin eläkemaksuina kerätään varoja. Työeläkkeisiin tarvittavat varat kerätään työnantajien ja työntekijöiden maksamilla työeläkemaksuilla. Työmarkkinaosapuolet ovat sopineet maksuista vuosille 2014–2016. Kuluvana vuonna työeläkemaksu on suuruudeltaan 23,6 prosenttia.

Eläketurvakeskuksen lokakuun 2013 päivitettyjen eläkelaskelmien mukaan eläkemenon kasvu suhteessa talouden palkkasummaan on aiemmin ennakoitua hitaampaa. Työeläkemaksun nousupaine säilyy, mutta aiempaa pienempänä. ETK:n mukaan ikääntyneiden ihmisten työllisyysasteet ovat nousseet ja väestöennusteen mukaan myös maahanmuutto lisääntyy, mikä vaikuttaa työikäisten määrää kasvattavasti.

Palkansaajakeskusjärjestöt kuitenkin korostavat, että tarve korottaa työeläkemaksuja ei ole poistunut. Järjestöt vaativat yhteisessä kannanotossaan maaliskuussa 2014 työeläkkeiden rahoituksen turvaamista useammaksi kymmeneksi vuodeksi. SAK, STTK ja Akava edellyttävät, että eläkeneuvotteluissa varmistetaan sukupolvet ylittävä eläkerahoitus. Järjestöjen mukaan työeläkerahastoissa ei ole ylimääräistä rahaa, vaan kaikki varat tarvitaan työeläkkeisiin. Työeläkkeiden rahoituksessa on edelleen vajetta, joskaan jo sovittujen maksukorotusten jälkeen vaje ei ole kovin suuri. Työeläkemaksu on palkansaajajärjestöjen mielestä saatava tulevat eläkkeet turvaavalle tasolle tällä vuosikymmenellä. Järjestöt muistuttavat lisäksi, että työeläkkeiden rahastointia on vahvistettava.

Työmarkkinajärjestöjen kasvu- ja työllisyyssopimuksessa elokuussa 2013 sovittiin että työmarkkinakeskusjärjestöt neuvottelevat työurien pidentämiseksi työurasopimuksessa (22.3.2012) sovitun mukaisesti ratkaisun seuraavaksi työeläkeuudistukseksi.

Työeläkeuudistuksen ja siihen liittyvän maksutasoratkaisun tavoitteena on edistää työllisyyttä, tukea julkisen talouden kestävyysvajeen ratkaisemista, parantaa työeläkejärjestelmän rahoituksellista kestävyyttä pitkällä aikavälillä sekä varmistaa riittävä eläketurva ja sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus.

Eläkeuudistuksen valmistelussa käytetään apuna selvitystä edellisen, vuoden 2005 toteutetun eläkeuudistuksen vaikutuksista. Tavoitteena on turvata, että eläkejärjestelmä pysyy elinajan pidetessä taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävänä. Neuvotteluissa ratkaistaan myös tasoitusmäärään ja Emu-puskuriin sekä vanhuuseläkerahastoinnin kehitykseen liittyvät kysymykset.

Neuvottelut uudistuksesta käynnistyivät työmarkkinakeskusjärjestöjen välillä tammikuussa 2014. Neuvotteluissa ovat edustettuina työnantajajärjestöt EK ja KT Kuntatyönantajat sekä palkansaajakeskusjärjestöt SAK, STTK ja Akava. Ratkaisut eläkejärjestelmän uudistamisesta on tarkoitus saada valmiiksi syksyyn 2014 mennessä.

Tavoitteena on, että kaikki työeläkeuudistukseen liittyvät hallituksen lakiesitykset annetaan eduskunnalle heti vuoden 2015 eduskuntavaalien jälkeen ja uudistus tulee voimaan viimeistään vuoden 2017 alusta.

STM:n asettama indeksityöryhmän työ valmistui tammikuussa 2013. Ryhmä esitti, ettei nykyistä menettelyä, jossa maksussa olevia eläkkeitä tarkistetaan vuosittain työeläkeindeksillä (nk. taitettu indeksi), ole syytä muuttaa. Suomen indeksijärjestelmä tarjoaa kansainvälisesti verrattuna keskitasoisen indeksiturvan. Indeksien laskentatapa on Suomessa suhteellisen yksinkertainen ja järjestelmän toimeenpano on hallinnollisesti kohtuullisen kevyt. Eläketurvakeskuksen tutkimusten mukaan nykyinen indeksiturva on varmistanut kohtuullisen hyvin totutun toimeentulon säilymisen eläkeaikana.

Ryhmä katsoi, että muutoksen hyödyt jakautuisivat epäoikeudenmukaisesti. Indeksin parantaminen olisi rahoitettava nostamalla eläkemaksuja, mutta pian eläkkeelle jäävät ikäluokat eivät enää ehtisi juurikaan maksaa korotettuja maksuja ennen eläkkeelle jäämistään. Nuoret ikäluokat, joiden eläke suhteessa palkkaan ja maksettuihin eläkemaksuihin on muutenkin vanhempia sukupolvia matalampi, maksaisivat korotettuja maksuja jopa koko työuransa.

Päätösesitys Muutosesitykset

Puoluehallituksen lausunto

Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 30-31 Aloitteissa esitetään työeläkeindeksin muuttamista puoliväli-indeksiksi ja toisaalta työeläkemaksujen välitöntä korottamista. Aloitteissa puututaan erittäin tärkeisiin asioihin, eläkeläisten toimeentulon oikeudenmukaiseen turvaamiseen ja toisaalta työelämänsä alussa olevien ihmisten maksurasitukseen ja sen oikeudenmukaisuuteen. Kaikki työeläkepolitiikkaa koskevat asiat valmistellaan yhteistyössä keskeisten työmarkkinajärjestöjen kanssa. Keskeinen haaste järjestelmän kestävyyden kannalta on työurien pidentäminen ja toisaalta jälkimmäisessä aloitteessa mainittu sijoitustuottojen kehitys. Nämä vaikuttavat olennaisesti työeläkemaksuun. Tällä hetkellä sijoitusten tuotto-odotus näyttää vaativalta, koska elämme keskellä velkakriisiä ja muutenkin taloudellisesti monella tapaa poikkeuksellisissa olosuhteissa. Pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna tuotto-odotus ei kuitenkaan ole epärealistinen ja eläkejärjestelmältä pitää edelleen vaatia tuon tuottotason saavuttamista. Työeläkesijoittamisen aikajänne on pitkä ja tappiollisten vuosien lisäksi on myös aikoja, jolloin sijoitustuotot ovat tuota tuotto-odotusta korkeammat. Eläkejärjestelmän rahoitus sinänsä on terveellä pohjalla, mutta maksuvaje on olemassa. Sen kattamisesta olisi sovittava pikimmiten. Yksityisten alojen työeläkemaksu on sovittu vuoteen 2014 saakka, jonka jälkeenkin siihen kohdistuu merkittävä nousupaine. Myös julkisen puolen eläkkeiden rahoitus on varmistettava. SDP pitää välttämättömänä työeläkemaksujen korottamista, jotta työeläke-etuudet voidaan turvata. Maksurasitus tulee kohdistaa sukupolvien kesken oikeudenmukaisella tavalla. SDP pitää välttämättömänä myös työurien pidentämistä. Sitä ei kuitenkaan tehdä pakolla vaan ensisijaisesti turvaamalla edellytykset työn tekemiseen, työelämää ja työntekijöiden hyvinvointia parantamalla ja työkyvyttömyyseläköitymistä vähentämällä. Puoluekokouksessa 2010 todettiin, ettei indeksiturvan muuttaminen yksittäisenä toimenpiteenä ilman yhteyttä muuhun eläketurvaan ole perusteltua. Puoluekokous päätti, että työeläkkeiden ostovoiman turvaamiseksi selvitetään mahdollisuudet kehittää indeksijärjestelmää ja todettiin, että tarpeelliset selvitykset ja niiden johdosta mahdollisesti tehtävät muutokset tulee tehdä työmarkkinajärjestöjen ja valtiovallan kolmikantaneuvotteluin. Tämän päätöksen mukaisesti myös hallitusohjelmaan kirjattiin työryhmän asettaminen arvioimaan työeläkeindeksijärjestelmän mahdollisia muutostarpeita. Hallitusohjelman mukaan "on löydettävä yhteisymmärrys pitkäjänteisestä ratkaisusta työurien pidentämiseksi, työeläkejärjestelmän rahoituksen turvaamiseksi ja riittävän eläketurvan, mukaan lukien indeksisuoja, varmistamiseksi. Työmarkkinajärjestöt ovat sitoutuneet neuvottelemaan ja toteuttamaan tarpeelliset toimet asetetun tavoitteen saavuttamiseksi." Eläkeneuvotteluryhmä on aloittanut hallitusohjelman mukaiset, työuria, työeläkkeitä ja rahoitusta koskevat neuvottelut. Työryhmässä ovat mukana myös sosiaali- ja terveysministeriön, valtiovarainministeriön ja Kuntien eläkevakuutuksen edustajat. Työeläkeindeksin muutostarpeita selvittävä työryhmä on asetettu joulukuussa 2011. Työssä sovitetaan yhteen työeläkkeiden ostovoimasta huolehtiminen, sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus, työeläkejärjestelmän rahoituksen kestävyys ja kohtuulliset työeläkemaksut. Lisäksi työryhmän tulee selvittää, minkälaisia indeksejä muiden maiden vastaavissa eläkejärjestelmissä käytetään. Työryhmässä ovat edustettuina niin työmarkkina- ja eläkkeensaajajärjestöt kuin nuorisojärjestötkin.

Aloitteet