Puoluekokousaloitteet

Puoluekokous yhtyy aloitteen tavoitteeseen vahvistaa lapsiperheiden palveluita painottaen erityisesti ennalta ehkäisevää toimintaa, kuten kotipalvelun tarjoamista arjen tueksi. Puoluekokous edellyttää, että lapsiperheiden palveluihin varataan riittävä rahoitus. Aloitteessa esitetään myös lapsilisän etuoikeuttamista toimeentulotuessa. Tältä osin viitataan vastaukseen aloitteeseen numero 40.

Puoluehallitus asetti työryhmän valmistelemaan perhepoliittista ohjelmaa. Ohjelma on hyväksyttävänä kevään 2014 puoluekokouksessa.

Maamme hallitus on parantanut lasten asemaa eri toimin. Mm. oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskeva esitys, joka kokoaa yhteen aiemmin hajallaan olleet säännökset, parantaa psykologi- ja kuraattoripalvelujen saatavuutta, siirtää toiminnan painopisteen ennaltaehkäisevään ja koko kouluyhteisön hyvinvointia edistävään työhön sekä lisää suunnitelmallisuutta, tulee voimaan elokuussa 2014.

Tämä uudistus on merkittävä investointi lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen. Perusopetuksen lisäksi myös kaikkien lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijat saadaan kuraattori- ja psykologipalveluiden piiriin. Tavoitteena on tarjota oppilaille ja opiskelijoille matalan kynnyksen tukea hyvinvoinnin ja oppimisen edistämiseksi sekä lisätä yhteisöllistä ja ennalta ehkäisevää opiskeluhuoltotyötä. Oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämiseen on osoitettu 8,45 miljoonaa euroa vuonna 2014.

STM:n Toimiva lastensuojelu –työryhmän kesäkuussa 2013 jättämän raportin pohjalta valmistellaan ja osin on jo toteutettu lainsäädännön uudistuksia. Ehkäisevän lastensuojelun ja lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun välistä yhteistyötä ja lastensuojelun asiakkuuden alkuvaihetta on selkeytetty. Lapsen kuulemista ja mielipiteen selvittämistä on tehostettu ja lapsen asioista vastaavan lastensuojelun työntekijän velvollisuutta tavata lasta henkilökohtaisesti on täsmennetty. Tavoitteena on lisätä moniammatillisen asiaintuntemuksen hyödyntämistä ja riittävän ajan varaamista lapsen kanssa työskentelyssä.

Lapsiin kohdistuneiden pahoinpitelyrikosten selvittämisen järjestäminen siirrettiin vuoden 2014 alusta kunnilta valtion tehtäväksi laajentamalla lapseen kohdistuneen seksuaalirikoksen selvittämisen järjestämistä koskevan lain soveltamisalaa pahoinpitelyrikoksiin. Osana Kaste-ohjelmaa pilotoidaan lastenasiaintalotoimintaa TYKS:n alueella vuosina 2014–2016.

Vuonna 2014 valtio on osoittanut kuntien peruspalvelujen valtionosuuksiin lastensuojelun kehittämiseen 4,65 miljoonaa euroa. Lisäksi hallitus on jo vuoden 2013 budjettiriihessä päättänyt 10 miljoonan euron määrärahasta lastensuojelun kehittämiseen. Tästä määrärahasta 6,6 miljoonaa käytetään lasten ja lapsiperheiden kotipalveluun ja perhetyöhön sekä sosiaalisen kuntoutuksen järjestämiseen nuorille.

Kehysriihessä 2014 päätettiin lisätä kuntien valtionosuuksiin 9,4 miljoonaa euroa käytettäväksi sosiaalihuoltolain kokonaisuudistuksesta aiheutuviin kustannuksiin. Uudistus tulee eduskunnan käsittelyyn syksyllä 2014.

Palvelujen painopistettä siirretään lastensuojelulain mukaisista erityispalveluista sosiaalihuoltolain mukaisiin yleispalveluihin. Näin lapsiperhe voisi nykyistä varmemmin saada tarvitsemansa palvelut ilman lastensuojelun asiakkuutta, ajoissa ja ilman turhia kynnyksiä. Näin ehkäistään ongelmien kasaantumista ja raskaampien lastensuojelutoimien tarvetta. Sosiaalihuoltoa on toteutettava niin, että perheenjäsenillä on mahdollisuus asua yhdessä omassa kodissaan. Varhainen kotiin annettava tuki on kannattava investointi niin lasten ja perheiden hyvinvoinnin kuin koko yhteiskunnankin kannalta.

SDP on pitänyt mm. Toimiva lastensuojelu –raporttiin antamassaan lausunnossa olennaisena lapsiperheiden ennaltaehkäisevien ja arkea tukevien palvelujen kuten kotipalvelun, neuvolatoiminnan ja perheneuvonnan vahvistamista. Satsaaminen arjen peruspalveluihin on kaikkein kustannustehokkainta ja inhimillisintä lastensuojelutyötä. Mielestämme on väärin edellyttää lastensuojelun asiakkuutta, jotta perhe voisi saada esim. kotipalvelua, vaan sen on oltava perheen arkea tukevaa peruspalvelua.

Lapsiperheiden asumiskustannuksia helpottaakseen hallitus on tehnyt eduskunnan käsittelyssä parhaillaan olevan esityksen asumistuen ja eläkkeensaajan asumistuen muuttamisesta. Asumistuella alennetaan pienituloisten perheiden asumismenoja ja edistetään mahdollisuuksia kohtuulliseen asumistasoon. Asumistuen omavastuu porrastetaan ruokakunnan koon ja alaikäisten lasten lukumäärän mukaan, mikä lisää tukea erityisesti lapsiperheille, tyypillisimmillään noin 36 euroa kuukaudessa.

Hallitus on myös rakennepoliittisessa ohjelmassaan sopinut, että lasten tasa-arvoisten oppimisvalmiuksien parantamiseksi peruskouluun siirryttäessä esiopetus muutetaan velvoittavaksi. Tämä varmistaa hallitusohjelman mukaisesti koko ikäluokan osallistumisen esiopetukseen. Lainsäädäntö tulee voimaan 1.1.2015.

Hallitus joutui myös tekemään lapsiperheitä koskevan leikkauksen kehyspäätöksessään huhtikuussa 2014. Päätöksen mukaisesti lapsilisiä leikataan tasaisesti 8,4 % per lapsi, millä saavutetaan noin 110 miljoonan euron säästö osana talouden sopeutustoimia.

SDP:n kantana kehysneuvotteluissa oli lapsilisän korottaminen ja verollepano progressiivisesti, jotta säästö olisi kohdistunut oikeudenmukaisemmin juuri niihin perheisiin, joiden toimeentuloon lapsilisillä on vähäisempi merkitys. Tämä linja ei kuitenkaan saanut neuvotteluissa muiden puolueiden tukea, joten päädyttiin tasaiseen leikkaukseen.

Lapsiperheistä kaikkein heikoimmassa asemassa ovat yksinhuoltajaperheet, joiden pienituloisuus on Tilastokeskuksen mukaan yli kolme kertaa yleisempää kuin kahden huoltajan lapsiperheiden. Siksi yksinhuoltajalisään ei kohdisteta leikkausta. Lisäksi on huomattava, että lapsilisään tehtävä säästö ei vaikuta lainkaan toimeentulotukea saavien perheiden taloustilanteeseen, kun lapsilisä otetaan huomioon toimeentulotuen määrään vaikuttavana tulona. Lapsilisän pieneneminen lisää siten vastaavasti perheen toimeentulotuen määrää.

Hallituksen rakennepoliittisen kannanoton mukaisesti hankintalain kokonaisuudistus valmistellaan EU:n julkisten hankintojen direktiiviuudistuksen pohjalta. Kokonaisuudistuksessa valmistellaan ehdotukset mm. hankintamenettelyjen yksinkertaistamiseksi, erilaisten laatutekijöiden huomioimiseksi, pk‐yritysten tarjouskilpailuun osallistumismahdollisuuksien parantamiseksi, kynnysarvojen nostamiseksi sekä valitusmenettelyn tiukentamiseksi.

Puolueen kuntapalvelustrategiassa, joka hyväksyttiin kevään 2013 puoluevaltuustossa, todettiin hankintalain osalta, ettei halvin tarkoita kokonaistaloudellisesti edullisinta vaihtoehtoa. Jokaiseen kuntaan tulisikin laatia palvelustrategia, jossa määritellään eri osapuolten rooli palvelutuotannossa, kilpailuttamisvarat sekä se, miten laatukriteereiden tulee näkyä hankinnoissa. Painotukset laadun ja hinnan välillä on tehtävä etukäteen.

SDP:n puoluehallitus painottaa hankintojen vastuullisuutta osana yritys- ja yhteiskuntavastuuta. Sosiaalisesti vastuullisissa hankinnoissa voidaan asettaa hankinnan yhteydessä vaatimuksia, joilla varmistetaan että tavaroiden ja palveluiden tuottamisessa kunnioitetaan ihmisoikeuksia ja työelämän perusoikeuksia kuten ympäristö- ja sosiaalisia näkökohtia, ammatillista koulutusta työpaikalla, työoloja, työehtoja tai vammaisten palvelukseen ottamista. Ehtojen on oltava syrjimättömiä ja niistä on etukäteen ilmoitettava hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä.

SDP pitää tarpeellisena, että kuntapäättäjille laaditaan ohje TEM:n vuonna 2013 julkaiseman Sosiaalisesti vastuulliset hankinnat -oppaan lisäksi nykyisen hankintalain sosiaalisten näkökohtien huomioimisesta hankintamenettelyssä.