Puoluekokousaloite 54
- 54 Paperittomien pakolaisten ja maahanmuuttajien ihmisoikeudet turvattava
Puoluekokouksen päätös
Puoluekokous yhtyy aloitteen tavoitteeseen ja esittää selvitettäväksi miten lainsäädäntöä ja käytäntöjä tulisi muuttaa myös paperittomien ihmisten perusoikeuksien toteutumiseksi niin sosiaali- ja terveydenhuollon kuin muidenkin palveluiden osalta.
Toteutuminen
Paperittomien ulkomaalaisten haavoittuvainen asema ja lisääntyneet terveysriskit mm. huonojen sosiaalisten olojen myötä on yhä näkyvämpi kysymys monessa Euroopan maassa.
Paperittomien henkilöiden ihmisoikeusongelmia on alettu tunnistaa aiempaa paremmin.
Terveydenhuollon näkökulmasta âpaperitonâ henkilö on muualta kuin EU- tai Eta-valtiosta tai Sveitsistä tullut henkilö, jolla ei ole voimassa olevaa oleskelulupaa tai henkilö, jonka oleskeluluvan edellytyksenä on yksityinen sairausvakuutus, mutta vakuutusturva ei ole kattava tai EU-kansalainen, jolla ei ole oman maansa lainsäädännön mukaan vakuutusturvaa sairauden tai sairaanhoidon varalle. "Paperittomia" arvioidaan olevan Suomessa 1000-1500 henkilöä.
Tällä hetkellä kiireellinen sairaanhoito taataan kaikille Suomessa oleskeleville (Terveydenhuoltolaki 50 § - Erikoissairaanhoitolaki 3 §). Paperittomalta voidaan periä palveluista tuotantokustannusten suuruinen maksu. Helsingin kaupunki tarjoaa kiireisen hoidon lisäksi raskaana oleville ja alle 18-vuotiaille laajat terveyspalvelut vuoden 2014 alusta lähtien perien niistä samat asiakasmaksut kuin helsinkiläisiltä. Lisäksi maassamme järjestetään paperittomien terveydenhuoltoa vapaaehtoistoimintana (mm. Global Clinic Helsinki, Turku ja Oulu, Pro-tukipiste sekä erilaiset vapaaehtoisverkostot eri puolilla maata).
Suomea velvoittavien ihmisoikeussopimusten ja Suomen perustuslain lähtökohtana on, että oikeus terveyteen tulee turvata yhdenvertaisesti kaikille maassa oleville ihmisille, siis myös paperittomille ulkomaalaisille. Suomen nykyinen järjestelmä ei täytä näitä vaatimuksia.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on tehnyt sosiaali- ja terveysministeriön pyynnöstä selvityksen Suomessa ilman oleskelulupaa tai sairausvakuutusta oleskelevien henkilöiden terveydenhuollosta. THL:n selvitys valmistui keväällä 2014. Selvityksessä on esitetty erilaisia vaihtoehtoja paperittomien henkilöiden terveyspalveluiden järjestämiseksi tavoitteena yleiset terveyspoliittiset tavoitteet, kansanterveyden edistäminen, hallinnollinen selkeys, kuntien vastuun selkeyttäminen sekä palveluiden järjestäminen osana muuta palvelujärjestelmää.
Paperittomien henkilöiden terveyspalvelujen järjestämisen vaihtoehtoisina malleina, jotka perustuvat kansainvälisten ihmisoikeussopimuksien, niiden valvontaelimien linjauksien sekä Suomen lainsäädännön eri näkökohtia painottavaan tulkintaan, THL:n selvityksessä on esitetty:
A. Mahdollisuus käyttää terveyspalveluita samassa laajuudessa kuin henkilöillä, joilla on kotikunta Suomessa
B. Laajuudeltaan samantasoiset palvelut kuin turvapaikanhakijoilla
C. Kiireellinen hoito sekä alle 18-vuotiaiden lasten, raskaana olevien ja synnyttäneiden naisten hoito
Kysymys tulee ratkaista selvityksen pohjalta. On välttämätöntä saada muutos nykytilaan, joka on kestämätön sekä terveyspolitiikan että ihmisoikeuksien näkökulmasta.
Lisäksi vuodesta 2014 lähtien valtio korvaa EU-lainsäädäntöön perustuen sairaanhoitovakuutuksen kautta kunnille sellaisten kotikuntaa vailla olevien henkilöiden terveydenhuoltokustannuksia, jotka tulevat EU:sta, ETA-valtiosta tai Sveitsistä. Kustannusten arvioidaan olevan 11 miljoonaa euroa. Vastaava summa vähennetään kuntien peruspalvelujen valtionosuuksista. Sairausvakuutuksen kautta korvaukset kohdentuvat terveydenhoitoa järjestäneille kunnille.
Päätösesitys Muutosesitykset
Puoluekokous yhtyy aloitteen tavoitteeseen ja esittää selvitettäväksi miten lainsäädäntöä ja käytäntöjä tulisi muuttaa myös paperittomien ihmisten perusoikeuksien toteutumiseksi niin sosiaali- ja terveydenhuollon kuin muidenkin palveluiden osalta.
Puoluehallituksen lausunto
Aloitteessa esitetään puolueen selvitettäväksi, miten voidaan turvata ihmisoikeudet ja perusoikeuksiin liittyvät palvelut kaikkien Suomessa asuvien ihmisten kohdalla. Aloitteessa puututaan tärkeään ja ajankohtaiseen asiaan. Asiasta ei varsinaisesti ole aiempia puoluekokouslinjauksia, mutta ihmisoikeuksien kunnioittaminen on SDP:n keskeinen arvo. Myös Suomen perustuslaki takaa kaikille oikeuden välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Sen ehtona ei ole jonkin maan kansalaisuus. Suomessa on paperittomia henkilöitä laskentatavasta riippuen n. 1500–5000. Paperittomaksi päädytään mm. viisumin tai oleskeluluvan umpeuduttua, kielteisen turvapaikkapäätöksen seurauksena tai päätymällä ihmiskaupan uhriksi. Lisäksi joukkoon lukeutuvat turvapaikanhakijat, joilla ei ole matkustus- tai henkilöpapereita. Kansainvälinen ja kansallinen oikeus takaavat periaatteessa jokaiselle tasavertaisen oikeuden terveyteen, mutta useissa Euroopan maissa, Suomi mukaan lukien, kansalliset lait ja säännökset käytännössä rajoittavat paperittomien hoitoon pääsyä. Kiireellisen hoidon kannalta ei ole sinänsä olennaista, mikä henkilön tausta on, sillä Suomessa kiireellinen sairaanhoito (myös kiireellinen suun terveydenhuolto, mielenterveyshoito, päihdehoito ja psykososiaalinen tuki), on lain mukaan annettava potilaalle hänen asuinpaikastaan riippumatta. Kiireellisellä hoidolla tarkoitetaan äkillisen sairastumisen, vamman, pitkäaikaissairauden vaikeutumisen tai toimintakyvyn alenemisen edellyttämää välitöntä arviota ja hoitoa, jota ei voida siirtää ilman sairauden pahenemista tai vamman vaikeutumista. Viranomaisilla on hoitoon pääsyn määrittelyssä suuri harkintavalta, joka ei aina palvele hoidettavan etua. Kiireellisestä hoidosta lähetetään aina myös lasku asiakkaalle, jota paperittomilla ei usein ole mahdollisuuksia maksaa. Käytännön haasteen hoitotyöhön luo myös sen tulkinta, milloin kaikille taattava päivystyshoito muuttuu ei-kiireelliseksi hoidoksi. Maailman Lääkäriliiton julistuksen mukaan lääkärillä on velvollisuus tarjota hoitoa kaikille. YK:n TSS-sopimus ja Uudistettu Euroopan sosiaalinen peruskirja ovat keskeisiä kansainvälisiä asiakirjoja, jotka määrittävät jokaisen oikeutta terveyteen kansainvälisellä tasolla. Ihmisoikeussopimuksissa tunnustetuille TSS-oikeuksille on annettu tässä suhteessa laajempi sisältö kuin mitä Suomen lainsäädäntö tällä hetkellä määrittää. Esimerkiksi Ruotsissa 40 järjestöä ja organisaatiota on valmistellut ns. Rätt till vård –aloitteen, joka tähtää lakimuutokseen, jolla taataan paperittomille hoitoonpääsy Ruotsissa. Helsinkiin perustettiin vuoden 2011 keväällä terveydenhuoltopalveluja anonyymisti tarjoava, usean eri tahon ylläpitämä Global Clinic. Klinikka perustettiin, koska lääkärit olivat turhautuneita tilanteeseen, jossa työnantaja estää hoitamasta sairaita ihmisiä, vaikka jo lääkärinvala edellyttää lääkäreiltä hoidon tarjoamista kaikille ketään syrjimättä. Lisäksi klinikan perustamiseen vaikutti se, että useita Romanian romaneja oli jäänyt ilman asianmukaista hoitoa julkisessa terveydenhuollossa Helsingissä. Oikeus nimettömään hoitoon tulee taata Suomessakin EU-suosituksen mukaisesti. Hoidon tarpeessa olevalle potilaalle tulee henkilön statuksesta riippumatta voida tarjota tarvittu hoito riittävällä tavalla. Terveydenhuoltohenkilökunnalle tulee taata mahdollisuus toteuttaa työtään, jotta asiakkaat saavat tarvitsemansa hoidon. Jotta hoitoonpääsyä voitaisiin Suomessa parantaa, tulisi lääkäreille taata enemmän yksilöllistä harkintaa hoidontarpeen määrittelyssä. Myös potilaiden tietoisuutta omista oikeuksistaan tulisi lisätä. Lisäksi tarvitaan arvio kunnille koituvista kustannuksista, jos paperittomien ja muiden kuin Suomen kansalaisten hoito siirrettäisiin kuntien vastuulle. Paperittomuus ei ole kenenkään kannalta toivottavaa pysyvänä ratkaisuna, siksi hoidon turvaamisen yhteydessä paperittomalla tulisi olla mahdollisuus saada kontakti myös sosiaaliseen tukeen, jotta voidaan selvittää esim. muuten piiloon jäävä ihmiskauppa, hyväksikäyttö, väkivalta ym.
Aloitteet
Paperittomien pakolaisten ja maahanmuuttajien ihmisoikeudet turvattava
Eurooppa on maanosa jossa ihmisoikeudet pääsy työhön ja palveluihin perustuu joko kansalaisuuteen pysyvään asumiseen tai työntekoon. Euroopan unionin alueella on paperittomia pakolaisia, jotka ovat kaiken ihmisarvoisen kohtelun ulkopuolella.
Niin sanotun laittoman maahanmuuton syyt ovat moninaiset. Mutta ihmisoikeudet ovat jakamattomat eivätkä vain lainkuuliaisten kansalaisten oikeus.
Esitämme, että
SDP selvittää, miten turvataan ihmisoikeuksien toteutuminen kaiken Suomessa asuvien ihmisten kohdalla.
Miten pääsy terveydenhuoltoon turvataan ja mitä muita perusoikeuksiin liittyviä palveluja tarvitaan, jotta ihmisarvoinen elämä voi toteutua kaikkien kohdalla.
Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 70