Puoluekokousaloite 78

  • 78 Suomalaisista aktiivisempia kansalaisia yhteiskuntaopin opetusta lisäämällä

Puoluekokouksen päätös

Puoluekokous yhtyy aloitteisiin ja toteaa nuorten yhteiskunnallisen osaamisen ja osallistumishalukkuuden parantamisen olevan erittäin tärkeitä asioita koko demokraattiselle järjestelmälle. Puoluekokous pitää erityisen huolestuttavana vähäistä yhteiskunnallista kasvatusta ammatillisessa koulutuksessa ja korostaa, että koulutuksen tulee varmistaa riittävät yhteiskunnalliset valmiudet kaikille kansalaisille. Puoluekokous edellyttää, että SDP toimii yhteiskunnallisen opetuksen ja tiedon lisäämiseksi kaikilla koulutusjärjestelmän tasoilla.

Toteutuminen

Yhteiskuntaopin opetusta lisätään perusopetuksen vuonna 2015 voimaan tulevassa perusopetuksen tuntijaossa. Osana ns. koulujen työrauhapakettia ja opiskelija- ja oppilashuoltolakia oppilaskunnat tulevat kaikkiin kouluihin.

Päätösesitys Muutosesitykset

Puoluekokous yhtyy aloitteisiin ja toteaa nuorten yhteiskunnallisen osaamisen ja osallistumishalukkuuden parantamisen olevan erittäin tärkeitä asioita koko demokraattiselle järjestelmälle. Puoluekokous pitää erityisen huolestuttavana vähäistä yhteiskunnallista kasvatusta ammatillisessa koulutuksessa ja korostaa, että koulutuksen tulee varmistaa riittävät yhteiskunnalliset valmiudet kaikille kansalaisille. Puoluekokous edellyttää, että SDP toimii yhteiskunnallisen opetuksen ja tiedon lisäämiseksi kaikilla koulutusjärjestelmän tasoilla.

Puoluehallituksen lausunto

Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 78-79 Aloitteessa 78 tuodaan esiin huoli nuorten yhteiskunnallisesta osaamisesta ja vaaditaan lisää yhteiskuntaopin opetusta perusopetuksessa ja toisen asteen oppilaitoksissa. Aloitteessa 79 vaaditaan poliittisille nuorisojärjestöille mahdollisuus esitellä toimintaansa oppilaitoksissa ja SDP:tä nostamaan asia esiin julkisuudessa. Huoli yhteiskunnallisten aineiden ja yleensä kansalaiskasvatuksen opetuksesta on aiheellinen. Yhteiskunnallisten taitojen omaksuminen on edellytys kansalaisten täysivaltaiselle osallistumiselle yhteiskunnan toimintaan ja demokraattiseen päätöksentekoon. Nuorten jättäytymistä yhteiskunnallisen vaikuttamisen ulkopuolelle voidaan ehkäistä tehokkaasti kehittämällä yhteiskuntaopin opetusmetodeja osallisuuteen paremmin kannustaviksi esimerkiksi erilaisia simulaatiomenetelmiä hyödyntämällä. Laaja kansainvälinen International Civic and Citizenship Education Study (ICCS) -tutkimus osoitti viime vuonna, että peruskoulun päättävien suomaisnuorten tiedot yhteiskunnasta olivat kansainvälisessä kärjessä. Tässä suhteessa tavoitteet ovatkin toteutuneet hyvin. Sen sijaan nuoret olivat 38 maan vertailun hännillä kiinnostuksessaan politiikkaan ja yhteiskunnallisiin asioihin. Kataisen hallituksen ohjelmassa esitettiin koulutuksen työelämäyhteyksien sekä tietoa kansalaisen, työntekijän ja yrittäjän oikeuksista ja velvollisuuksista antavan työelämä- ja yrittäjyyskasvatuksen vahvistamista kaikilla koulutusasteilla. Perusopetuksen tuntijaon yhtenä tavoitteena on vahvistaa yhteiskunnallista kasvatusta. Yhteiskuntaopin opetus aloitetaan suomalaisissa peruskouluissa myöhään ja sen osuus suhteessa muiden aineiden opetukseen on vähäinen verrattaessa tilannetta kansainvälisesti. SDP on toiminut aktiivisesti ja johdonmukaisesti sen puolesta, että eri yhteiskunnallisilla toimijoilla olisi mahdollisuus esitellä toimintaansa oppilaitoksissa. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 esitetään, että kansalaisjärjestöille ja muille yhteiskunnallisille liikkeille luodaan nykyistä avoimemmat mahdollisuudet esitellä toimintaansa kouluissa ja oppilaitoksissa. On tärkeää, että oppilaitokset toimivat tiiviissä vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa. Tämä antaa nuorille mahdollisuuden tutustua käytännön yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja tekee eri kansalaisjärjestöjen työtä tunnetuksi.

Aloitteet

78

Suomalaisista aktiivisempia kansalaisia yhteiskuntaopin opetusta lisäämällä

Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite

Viime vuonna julkaistun väitöskirjan mukaan suomalaisten yhteiskunnallinen tietämys ja osaaminen on selvästi eurooppalaisen keskiarvon alapuolella. On erittäin hälyttävää, että vain 26 prosenttia kansalaisista osaa sanoa, mitkä ovat eduskunnan keskeisimmät tehtävät. Demokratian tulevaisuus suomalaisen yhteiskunnan perustana on vaakalaudalla, mikäli kansalaisten osaamista ja tietämystä poliittisesta järjestelmästä ja puoluekentästä ei saada lisättyä.

Suomessa yhteiskuntaopin opetusta kaikesta opiskelusta on olemattomat kaksi prosenttia, kun muissa EU-maissa keskiarvo on kahdeksan prosenttia, joissakin jopa yli kymmenen prosenttia. Kansalaisia on tuettava itsenäiseen ajatteluun myös politiikan saralla, ja tässä koulutus on avainasemassa.

Yhteiskuntaopin opetusta niin perusopetuksessa kuin toisen asteen oppilaitoksissakin on lisättävä, jotta voimme jatkossakin kutsua Suomea aidosti demokraattiseksi valtioksi.

Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry esittää, että

SDP tunnistaa vakavan puutteen nuorten yhteiskunnallisen osaamisen saralla ja ryhtyy konkreettisiin toimiin yhteiskuntaopin opetuksen lisäämiseksi.

Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 100