Puoluekokousaloite 94
- 94 Saamen kielten virtuaaliopetukseen on panostettava
Puoluekokouksen päätös
Puoluekokous yhtyy aloitteiden tavoitteeseen saamen kielen opetuksen edistämisestä saamelaisalueen ulkopuolella.
Toteutuminen
Päätösesitys Muutosesitykset
Puoluekokous yhtyy aloitteiden tavoitteeseen saamen kielen opetuksen edistämisestä saamelaisalueen ulkopuolella.
Puoluehallituksen lausunto
Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 94-95 Aloitteessa 94 esitetään, että saamen kielen virtuaaliopetukseen on panostettava ja aloitteessa 95 vaaditaan saamen kielen opiskelumahdollisuuksien parantamista saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella. Saamelaisalueen koulutuskeskus Sámi oahpa husguovddáš on Suomessa ainoa ammatillinen oppilaitos, joka antaa opetusta myös saameksi. Sen tehtävänä on palvella saamelaisaluetta ja sen elinkeinoelämää. Suomessa saamen kieltä voi opiskella kolmessa yliopistossa: Oulun, Helsingin ja Lapin yliopistossa Rovaniemellä. Oulun yliopiston Giellagas-instituutilla on valtakunnallinen erityistehtävä saamen kielen, kulttuurin ja tutkimuksen kehittäjänä. Saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalilautakunta suunnittelee ja rahoittaa saamenkielistä oppimateriaalia. Osa opetuksesta annetaan virtuaaliopetuksena. Saamelaisten asema kirjattiin Suomen perustuslakiin vuonna 1995. Saamelaisilla alkuperäiskansana on oikeus ylläpitää ja kehittää kieltään ja kulttuuriaan sekä siihen kuuluvia perinteisiä elinkeinojaan. Saamen kielen käytöstä viranomaisissa on säädetty oma laki. Saamelaisilla on ollut vuodesta 1996 lähtien kotiseutualueellaan kieltään ja kulttuuriaan koskeva perustuslain mukainen itsehallinto.
Aloitteet
Saamen kielten virtuaaliopetukseen on panostettava
Alkuperäiskansana saamelaisille on perustuslaissa taattu oikeus kieleen ja kulttuuriin ja sen kehittämiseen. Tätä varten on määritelty mm. saamelaisalue (Utsjoen, Inarin, Enontekiön kunnat ja Sodankylän pohjoisosa). Saamen kielten opetus saamelaisalueen ulkopuolella on kuitenkin määritelty maahanmuuttajien kieliopetukseen liittyvään säädökseen eikä siinä ole huomioitu saamelaisten erityisasemaa alkuperäiskansana, vähemmistöryhmänä sekä -kielenä.
Saamelaisalueen ulkopuolella asuvien saamelaislasten mahdollisuus saamen kielten ja saamenkieliseen oppiaineopetukseen on olematon. Muuttoliikkeen seurauksena yli puolet saamelaislapsista ja -nuorista asuu saamelaisalueen ulkopuolella. Suurimpia saamelaiskeskittymiä ovat pääkaupunkiseutu, Oulu ja Rovaniemi. Tämän vuoksi suurin osa saamelaislapsista ja -nuorista ei saa opiskella äidinkieltään.
Nykyisin saamelaisalueen ulkopuolella järjestetään kielen opiskelua maksimissaan kaksi tuntia viikossa. Tunnit ovat usein oppilaan kannalta hankalia, koska ne ovat muun opetuksen ulkopuolella. Ryhmät ovat hyvin heterogeenisiä, joten opetus ja sen tehokkuus on vähäistä. Samoissa ryhmissä on äidinkielenään saamea puhuvia, vähän saamea puhuvia sekä täysin kieltä taitamattomia. Kaksi tuntia ei myöskään ole riittävä määrä kielen ylläpitämiseksi ja oppimiseksi, koska lapset ja nuoret elävät kodin ulkopuolella täysin suomalaisessa kieli- ja kulttuurikontekstissa.
Laadukas virtuaaliopetus mahdollistaa opiskelun laajoilla alueilla. Virtuaaliopetus tarjoaa monipuoliset mahdollisuudet ja opetusmetodit. Kuitenkin sille on kohdennettava riittävästi resursseja, jotta sen kehittäminen on mahdollista. Virtuaaliopetus itsessään veisi huomattavasti vähemmän taloudellisia resursseja kuin opetuksen järjestäminen paikanpäällä. Se kannustaa myös suomalaisia opiskelemaan saamen kieliä, jotka ovat virallisia kieliä saamelaisalueella, ja näin esimerkiksi työelämän kannalta oleellisia.
Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry esittää, että
SDP ajaa määrätietoisesti lisäpanostusta saamen kielten virtuaaliopetukseen ja tekee näin työtä alkuperäiskansojemme kulttuurin ja kielten säilymisen puolesta.
Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 114