Puoluekokousaloite 88
- 88 Pakkohausta on luovuttava
Puoluekokouksen päätös
Puoluekokous tunnistaa ns. pakkohakuun liittyvät ongelmat, mutta korostaa tarvetta luoda järjestelmä, joka kannustaa vailla ammatillista koulutusta olevia nuoria hakeutumaan ammattiin johtavaan koulutukseen. Puoluekokous katsoo, että osa nykyjärjestelmän elementeistä on osoittautunut toimiviksi ja että uusi järjestelmä voidaan luoda myös nykyistä lainsäädäntöä kehittämällä.
Toteutuminen
Päätösesitys Muutosesitykset
Puoluekokous tunnistaa ns. pakkohakuun liittyvät ongelmat, mutta korostaa tarvetta luoda järjestelmä, joka kannustaa vailla ammatillista koulutusta olevia nuoria hakeutumaan ammattiin johtavaan koulutukseen. Puoluekokous katsoo, että osa nykyjärjestelmän elementeistä on osoittautunut toimiviksi ja että uusi järjestelmä voidaan luoda myös nykyistä lainsäädäntöä kehittämällä.
Puoluehallituksen lausunto
Työttömyysturvalain mukaan työmarkkinatukeen ei ole oikeutta työttömyysajalta alle 25-vuotiaalla, joka ei ole suorittanut peruskoulun tai lukion jälkeistä tutkintoon johtavaa, ammatillisia valmiuksia antavaa koulutusta. Työmarkkinatukeen on kuitenkin oikeus sellaisella 18–24-vuotiaalla ammatillista koulutusta vailla olevalla nuorella, joka on halukas ottamaan vastaan työtä, koulutusta ja osallistumaan työllistymistä edistäviin palveluihin sekä aktiivisesti ja jatkuvasti hakeutuu tutkintoon johtavaan, ammatillisia valmiuksia antavaan koulutukseen. Alle 25-vuotiaan ammatillista koulutusta vailla olevan katsotaan hakeutuvan aktiivisesti koulutukseen, jos hän hakeutuu yhteishaussa vähintään kolmeen sellaiseen tutkintoon johtavaan ammatilliseen koulutukseen, joiden opiskelijaksi ottamisen perusteet hän täyttää. Työmarkkinatuen saamiseksi tulee alle 25-vuotiaan hakea yhteishaussa peruskoulun oppimäärän suoritettuaan toisen asteen ammatilliseen koulutukseen tai ylioppilastutkinnon suoritettuaan hakea ammattikorkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen tai toisen asteen ammatilliseen koulutukseen ylioppilastutkinnon suorittaneille varatussa kiintiössä. Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelman mukaisesti hakeutumisvelvoitteen tarkoituksenmukaisuus arvioidaan. Työ- ja elinkeinoministeriö sekä opetus- ja kulttuuriministeriö ovat käynnistäneet tutkimuksen, jonka päätehtävänä on selvittää alle 25-vuotiaiden työmarkkinatukioikeuteen liitetyn koulutukseen hakeutumisvelvoitteen ohjausvaikutukset ja tarkoituksenmukaisuus sekä mahdolliset muutostarpeet. Korkeakoulujen opiskelijavalintojen kehittäminen siten, että vailla opiskelupaikkaa olevien hakijoiden asemaa parannetaan varaamalla opiskelijavalinnan päävalinnat ensimmäistä opiskelupaikkaansa hakeville tuo aiempaa selvemmin esille pakkohakuun liittyvät epäkohdat. Koska pääsy opintoihin helpottuu, kasvaa vain tukia saadakseen opintoihin hakeutuvien mahdollisuus saada opiskelupaikka. Ilman täydentäviä toimenpiteitä tämä johtaa opintojen keskeyttämisen lisääntymiseen. Pakkohaun tavoite on oikea ja tärkeä. Koska yhteiskunta pitää huolta kaikista niistä, jotka eivät voi huolehtia omasta toimeentulostaan, on kansalaisilla velvollisuus pyrkiä mahdollisuuksien mukaan aktiivisesti turvaamaan oma toimeentulonsa. Osa tätä velvollisuutta on osallistuminen koulutukseen, joka parantaa työllistymismahdollisuuksia.
Aloitteet
Pakkohausta on luovuttava
Ns. pakkohaku velvoittaa kaikki ilman koulutuspaikkaa olevat 18–24-vuotiaat hakemaan työttömyysetuuksien menetyksen uhalla ammatilliseen koulutukseen (toisen asteen ammatillinen koulutus ja ammattikorkeakoulu).
Järjestelmä ei yksinkertaisesti toimi.
• Järjestelmä pakottaa nuoren ottamaan vastaan opiskelupaikan, jota hän ei halua. Pahimmillaan tämä kuluttaa nuoren opintotukikuukausia, joita hän voisi säästää myöhempää, mielekästä opiskelua varten.
• Järjestelmä vääristää hakutilastoja. Ammattikorkeakoulujen hakutilastot näyttävät hurjilta, koska nuoret on pakotettu hakemaan ilman halua päästä sisälle.
• Järjestelmä tuottaa paljon kesken jääneitä tutkintoja. Joidenkin alojen läpäisyprosentit ovat erittäin matalia, sillä nämä alat tuovat sisään opiskelijoita, jotka eivät ole motivoituneita tai halukkaita aidosti opiskelemaan kyseisellä alalla.
• Järjestelmä ei kohtele tasa-arvoisesti ammattikorkeakouluja ja yliopistoja. Nykyinen järjestelmä koskee vain ammatilliseen koulutukseen hakeutumista, joka pakottaa nuoret hakemaan myös ammatilliseen koulutukseen vaikka eivät ole kiinnostuneita muusta kuin yliopistokoulutuksesta.
• Järjestelmä ei tunnista jo valmiita tutkintoja. Esimerkiksi yliopistosta kandidaatiksi valmistunut 23-vuotias on edelleen velvoitettu hakemaan ammatilliseen koulutukseen, mikäli hän haluaa työttömyyden uhatessa saada työttömyysetuuksia, vaikka hänellä on jo yksi valmis tutkinto.
• Järjestelmä ei toimi yhteen valintajärjestelmän uudistuksen kanssa. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa (KESU) linjataan, että viimeistään vuonna 2015 korkeakoulujen päävalinnat varataan niille hakijoille, joilla ei ole aiempaa opiskelupaikkaa korkeakoulussa tai jo suoritettua tutkintoa. Pakkohakujärjestelmä kuitenkin pakottaa nuoren ottamaan vastaan opiskelupaikan, jota hän ei välttämättä halua. Tämän paikan vastaanottaminen vaikeuttaa uuden valintajärjestelmän voimaan tullessa merkittävästi pääsyä myöhemmin nuoren mielekkääksi kokemalleen alalle.
• Järjestelmää ei tarvita. Nuorten yhteiskuntatakuu vastaa hyvin toteutuessaan huomattavasti paremmin siihen tarpeeseen, mitä pakkohakujärjestelmällä yritetään saavuttaa.
Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry esittää, että
SDP ottaa tavoitteekseen ns. pakkohakujärjestelmän lakkauttamisen.
Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 108