Puoluekokousaloite 99
- 99 Opintotuki säilytettävä opintorahapainotteisena
Puoluekokouksen päätös
Puoluekokous toteaa, että opintolainan käytön lisäämiseksi opintorahaa täydentävänä opintojenaikaisen toimeentulon rahoitusmuotona on kehitettävä kannustimia. Puoluekokous katsoo, että muilta osin aloite ei anna aihetta toimenpiteisiin ja viittaa aloitteen 73 vastaukseen.
Toteutuminen
Päätösesitys Muutosesitykset
Puoluekokous toteaa, että opintolainan käytön lisäämiseksi opintorahaa täydentävänä opintojenaikaisen toimeentulon rahoitusmuotona on kehitettävä kannustimia. Puoluekokous katsoo, että muilta osin aloite ei anna aihetta toimenpiteisiin ja viittaa aloitteen 73 vastaukseen.
Puoluehallituksen lausunto
Aloitteessa esitetään, että puolueen tulisi sitoutua opintotuen säilyttämiseen opintorahapainotteisena. Lisäksi aloitteessa esitetään, että opintolainaa tulisi kehittää purkamalla kannustinjärjestelmiä. Nykyinen opintotukijärjestelmä koostuu opintorahasta, opintotuen asumislisästä ja opintolainan valtiontakauksesta. Itsenäisesti asuvalle korkeakouluopiskelijalle opintotuen enimmäismäärä Suomessa on tällä hetkellä noin 800 euroa kuukaudessa. Toisen asteen opiskelijalla puolestaan tuen enimmäismäärä on vajaat 750 euroa kuukaudessa. Opintolainan osuus Suomessa itsenäisesti asuvan korkeakouluopiskelijan tuessa on alle 38 %, itsenäisesti toisella asteella opiskelevalla 40 %. Lainan osuus tuesta on säilynyt enintään 40 %:ssa koko nykyisenkaltaisen opintotukijärjestelmän olemassaolon ajan, noin 20 vuotta. Lainan osuutta tuesta voidaan pitää maltillisena. Muihin Pohjoismaihin verrattuna Suomen opintotukijärjestelmässä itsenäisesti asuvalla opiskelijalla lainan osuus tuesta on toiseksi alhaisin. Tanskassa lainan osuus koko tuesta on noin 34 %. Norjassa lainan osuus tuesta on 60 % ja Ruotsissa noin 65 %. Islannissa opintotuki on kokonaan opintolainaa. Suomessa opiskelijat velkaantuvat opintolainan perusteella muissa Pohjoismaissa opiskeleviin nähden maltillisesti, kaikkein vähiten. Kansaneläkelaitoksen tilastojen perusteella korkeakouluopiskelijoista noin kolmanneksella on valmistumishetkellä opintolainaa. Tanskalaisista opiskelijoista vajaalla 40 %:lla on lainaa, ruotsalaisilla yli 70 %:lla. Norjassa sikäläistä opintotukea nostavista yli 95 %:lla on opintolainaa, Islannissa kaikilla. Ammattikorkeakoulututkinnon ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden opintolainan määrä valmistumishetkellä on noin 6 000 euroa (mediaani). Opintorahaa saaville korkeakouluopiskelijoille otettiin käyttöön automaattinen opintolainan valtiontakauksen myöntäminen 1.8.2011 lukien. Takauksen myöntäminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, että opiskelijan on nostettava opintolainaa. On tarpeen seurata, miten lainatakauksen automaattinen myöntäminen vaikuttaa opintolainan käyttöön. Opintolainan käyttöä on syytä kuitenkin syytä lisätä edelleen nykyisestä. Opintotuessa otettiin vuonna 2005 käyttöön verotuksen opintolainavähennys määräajassa korkeakoulututkinnon suorittaneelle. Vähennyksen tavoitteena oli kannustaa opiskelijoita nopeampaan valmistumiseen ja opintolainan ottamiseen. Opintolainavähennys ei ole tilastojen mukaan olemassaolonsa aikana lisännyt opintolainan käyttöä eikä sillä ainakaan toistaiseksi ole ollut vaikutusta opintoaikojen lyhenemiseen. Opetus- ja kulttuuriministeriö arvioi opintolainavähennysjärjestelmän toimivuuden tämän hallituskauden aikana. Arvioinnissa on syytä olla kriittinen ja myös verovähennyksen poistamista on harkittava. Samalla tulee pohtia mahdollisia muita kannustimia opintolainan käyttämiseen. Opintolainan käyttäminen tarvitsee kannustimia jatkossakin. Kannustimien on oltava yksinkertaisia ja niiden päämääränä on oltava opiskeluaikojen lyhentäminen.
Aloitteet
Opintotuki säilytettävä opintorahapainotteisena
Opintolainan suhteellista osuutta opintotuesta ei tule nostaa. Opintotuen on säilyttävä opintorahapainotteisena ja opintovelkaantumisen oltava vapaaehtoista.
Opintotuki on opiskelijan ensisijainen toimeentulon muoto. Opintotuki koostuu tällä hetkellä opintorahasta, opintotuen asumislisästä ja vapaaehtoisesta opintolainasta. Viime vuosina käyty keskustelu opintojen pitkittymisestä asettaa paineita myös opintotuen kehittämiselle. Opintotuen alhainen taso pakottaa opiskelijat työskentelemään opintojensa ohella. Opintoaikojen venymisen yleisin syy onkin työssäkäynti. Opintotukea kehittämällä voidaan kannustaa päätoimiseen opiskeluun ja näin lyhentää tutkinnon suorittamiseen käytettävää aikaa.
On selvää, että päätoimisen opiskelun mahdollistava opintotuki vaatii opintotuen tason nostamista. Vallitsevassa taloustilanteessa opintotuen kehittämiseen käytettävissä olevat resurssit ovat kuitenkin niukat, jolloin paine kohdistuu opintolainan kehittämiseen ja sen tason nostamiseen.
Opintolainajärjestelmää on kuitenkin syytä kehittää edelleen. Kannustinjärjestelmät, kuten opintolainavähennys, eivät ole hyödyttäneet valtaosaa opiskelijoista, saati lisänneet opintolainan houkuttelevuutta. Nykyiset kannustinjärjestelmät tulee purkaa ja niistä vapautuvat resurssit käyttää opintovelkaantumisen riskien minimoimiseen.
Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry esittää, että
SDP sitoutuu opintotukijärjestelmän säilyttämiseen opintorahapainotteisena vastustaen opintolainan suhteellisen osuuden nostamista opintotuesta ja kehittämään nykyistä opintolainaa niin, että sen kannustinjärjestelmät puretaan ja riskisuojia kehitetään.
Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 119