Puoluekokousaloite 66
- 66 Nuorten yhteiskuntatakuu toteutettava koulutuspainotteisesti
Puoluekokouksen päätös
Puoluekokous yhtyy aloitteeseen ja toteaa että nuorten yhteiskuntatakuun koulutuspainotteisen toteuttamisen lisäksi tarvitaan selkeät pelisäännöt palkattoman työharjoittelun käytöstä.
Toteutuminen
Päätösesitys Muutosesitykset
Puoluekokous yhtyy aloitteeseen ja toteaa että nuorten yhteiskuntatakuun koulutuspainotteisen toteuttamisen lisäksi tarvitaan selkeät pelisäännöt palkattoman työharjoittelun käytöstä.
Puoluehallituksen lausunto
Aloitteessa vaaditaan nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamista painottamalla nuorten pääsyä koulutuksen piiriin. Lisäksi kannetaan huolta yhteiskuntatakuun toteuttamisen vaikutuksista työmarkkinoihin, erityisesti pienipalkkaisten osa-aikatyöntekijöiden asemaan. Kataisen hallituksen ohjelmassa nuorten yhteiskuntatakuu on kirjattu seuraavasti: âJokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu- opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisestaâ. Lisäksi jokaiselle peruskoulun päättäneelle luvataan taata koulutuspaikka lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, oppisopimuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. Käytännössä yhteiskuntatakuun toteuttaminen jaotellaan siten, että työvoimapolitiikan keinoin pyritään vastaamaan nuorista alle 25-vuotiaista työttömistä työnhakijoista ja alle 30-vuotiaista vastavalmistuneista. Näistä peruskoulun varassa olevien ja ylioppilastutkinnon suorittaneiden ensisijaisena tavoitteena on jatko-opinnot, muiden osalta työllistyminen. Koulutuspoliittisilla keinoilla pyritään pitämään koko ikäluokka koulutuksen piirissä ammatillisesti eriytyneeseen tutkintoon saakka. Niihin, jotka eivät hakeudu toisen asteen opintoihin, kohdennetaan räätälöityjä henkilökohtaisia kohdennettuja palveluja kuten etsivää nuorisotyötä ja työpajatoimintaa. Puolueen linjan mukaisella oppivelvollisuuden pidentämisellä 18 ikävuoteen olisi nykyisin käytössä olevia keinoja tehokkaammin mahdollista varmistaa koko ikäluokan siirtyminen toiselle asteelle ja siten parantaa räätälöityjen toimien kohdentumista erityisen haasteellisiin ryhmiin. Koulutuspoliittiset keinot ovat siis keskeisessä roolissa koko yhteiskuntatakuun toteuttamisessa, mutta erityisesti nuorten peruskoulun päättäneiden osalta. Toisaalta ammattiin valmistuneiden nuorten tai vastavalmistuneiden korkeakoulutettujen osalta kouluttautuminen ei aina välttämättä ole paras vaihtoehto. Aloitteessa kannetaan huolta siitä, että yhteiskuntatakuuta ei lähdettäisi toteuttamaan lisäämällä työvoimahallinnon palkattoman työharjoittelun määrää. Palkattoman harjoittelun massiivinen lisääminen saattaisi johtaa työmarkkinoiden vääristymiin aloilla, joilla käytetään paljon harjoittelijoita. Monesti näillä matalan palkkatason palvelualoilla työskentelevien ongelmana on osa-aikatyön yleisyys. Kataisen hallituksen ohjelmassa on linjattu, että yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa luodaan pelisäännöt palkattoman työharjoittelun käytöstä työvoimapalveluissa. Tämä linjaus on tärkeä edellytys sille, että voidaan varmistua palkattoman työharjoittelun käytöstä nimenomaan osana työvoimapoliittista koulutusta, ei korvaavana työn teettämisenä. Työ- ja elinkeinoministeriössä on syksyllä 2011 aloittanut työryhmä, joka pohtii nuorten yhteiskuntatakuun käytännön toteuttamista sekä takuun toteuttamiseen varattujen resurssien jakoa. NYT-työryhmän tuloksia odotetaan maaliskuussa 2012.
Aloitteet
Nuorten yhteiskuntatakuu toteutettava koulutuspainotteisesti
Nuorisotyöttömyys ja aikaisin tapahtuva syrjäytyminen ovat tällä hetkellä eräitä keskeisimmistä yhteiskunnallisista ongelmista Suomessa. On arvioitu, että Suomessa on jopa 50 000 alle 30-vuotiasta nuorta, jotka eivät ole sen paremmin töissä kuin opiskelemassa. Näiden nuorten, erityisesti heidän, jotka jäävät vaille perusasteen jälkeistä koulutusta, ennuste elämässä menestymisen suhteen on heikko. Ellei syrjäytymiskierrettä saada katkaistua, ovat kustannukset merkittävät paitsi inhimillisesti, myös taloudellisesti.
Nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen on eräs hallituksen keskeisimmistä ja tärkeimmistä hankkeista. Hallitusohjelman mukaan tavoitteena on tarjota jokaiselle 3kk työttömänä olleelle nuorelle joko työ-, harjoittelu- tai opiskelupaikka. Tavoite on tärkeä ja sille on varattava riittävät resurssit. Samalla on kuitenkin huolehdittava siitä, ettei takuun piiriin tulevien nuorten työllistäminen aiheuta vääristymiä työmarkkinoilla.
Jo tällä hetkellä erityisesti palvelualoilla on ollut nähtävissä kehitys, jonka puitteissa työnantajat pyrkivät korvaamaan työntekijöitä palkattomilla harjoittelijoilla. Erityisen ongelmallista tämä on, jos vaihtoehtona ovat joko täysien työpäivien teettäminen osa-aikaisilla työntekijöillä, jotka hekin ovat usein nuoria, tai sitten harjoittelijoiden käyttö. Palkkakustannuksissa säästäminen ei saa olla motivaationa harjoittelupaikan tarjoamiseen.
Takuuta toteutettaessa on myös muistettava, että suurin osa tällä hetkellä ilman työtä, harjoittelua tai koulutuspaikkaa jäävistä nuorista on ensisijaisesti pyrkinyt koulutukseen. Koulutusmotivaation puutteesta ei ole kyse. Riittävien osaamisvalmiuksien syntyminen kyetään takaamaan parhaiten oppilaitoksissa, tai oppilaitosten valvonnassa tapahtuvassa oppisopimuskoulutuksessa, järjestettävässä koulutuksessa. Tämän vuoksi on perusteltua, että suurin osa niistä lisävoimavaroista, joita yhteiskuntatakuun käytännön toteutukseen ohjataan, käytetään riittävien aloituspaikkojen turvaamiseen erityisesti niissä kunnissa, joissa hakijoita on paljon.
Turun Sosialidemokraattinen yhdistys Vastus ry esittää, että
puoluekokous velvoittaa puolueen toimimaan nuorten yhteiskuntatakuun koulutuspainotteisen toteutuksen puolesta. Lisäksi takuun vaikutuksia työmarkkinoihin sekä erityisesti pienipalkkaisten osa-aikatyöntekijöiden asemaan seurataan.
Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 87