Puoluekokousaloitteet

Aloitteessa esitetään, että SDP puolustaa maksutonta koulutusta sosiaalisesti tasa-arvoisen yhteiskunnan peruspilarina ja edistää kaikessa toiminnassaan EU/ETA-maiden ulkopuolelta tulevia opiskelijoita koskevan lukukausimaksukokeilun lopettamista. Koulutuksellisen tasa-arvon toteutuminen on sosialidemokraattisen koulutuspolitiikan keskeisin tavoite. Koulutuksen maksuttomuudella eri koulutusasteilla on pyritty siihen, että kaikilla olisi taustaansa ja varallisuuteensa katsomatta yhtäläinen mahdollisuus osallistua koulutukseen. Tämä toteutuu suomalaisessa koulutusjärjestelmässä varsin hyvin. Keskeisin puute maksuttomuuden toteutumisessa on päivähoito ja siihen liittyvä varhaiskasvatus. Varhaiskasvatus on tutkitusti tehokas tapa kaventaa lasten taustasta johtuvia eroja oppimistuloksissa ja sosiaalisessa asemassa ja SDP onkin aktiivisesti edistänyt päivähoidon maksuttomuutta. Perusopetus ja sen oppimateriaalit ovat maksuttomia lukuun ottamatta kotiopetuksessa olevia lapsia. Toisen asteen koulutuksessa oppimateriaalit ovat maksullisia ja toisen asteen ammatillisesta tutkintoon johtavasta koulutuksesta peritään maksuja opintojen ylittäessä suositusajan. Korkeakoulutuksessa avoimesta korkeakoulutuksesta sekä korkeakoulujen tarjoamasta täydennyskoulutuksesta peritään maksuja. Korkeakoulujen tarjoama tutkintoon johtava koulutus on maksutonta lukuun ottamatta institutionaalisille tilaajille suunnattua tilauskoulutusta sekä EU/ETA-alueen ulkopuolisille opiskelijoille suunnattua lukukausimaksukokeilua. Aikuiskoulutus on pääosin maksullista, mutta osin julkisin varoin tuettua, mikä osin lisää aikuiskoulutuksen kasaantumista jo valmiiksi koulutetuille väestöryhmille. Korkeakoulutuksen kansainvälistymisen tavoitteena on, että suomalaisissa korkeakouluissa opiskelee vuonna 2015 yhteensä 20 000 ulkomaalaista tutkinto-opiskelijaa. Näistä opiskelijoista tulee vuonna 2015 arviolta 12 000 EU/ETA-alueen ulkopuolelta. Tällä hetkellä valitettavan pieni osuus ulkomaalaista opiskelijoista jää Suomeen opintojensa jälkeen. Opiskelijoiden omia toiveita koskevan selvitystiedon perustella voidaan arvioida, että varsin suuri osa täällä opiskelevista ulkomaalaisista opiskelijoista voisi harkita jäämistä Suomeen myös opintojensa jälkeen. Tällä hetkellä opintojen jälkeistä työllistymistä haittaavat yhä työmarkkinoiden asenteiden lisäksi maahanmuuttajien työllistymisen lainsäädännölliset esteet. Suomen ikärakenteen nopeasti muuttuessa ja huoltosuhteen heikentyessä on aiempaa tärkeämpää kyetä varmistamaan, että nykyistä suurempi osa ulkomaalaisista korkeakouluopiskelijoista työllistyy tänne opintojensa jälkeen. Puoluehallitus pitää tarpeellisena käynnistää koulutus- ja työvoimahallinnon yhteistyönä viipymättä strategisen valmistelun, jossa arvioitaisiin missä määrin ja millä keinoin tulevaan työvoimatarpeeseen voitaisiin vastata lisäämällä kansainvälisten opiskelijoiden työllistymistä Suomen työmarkkinoille myös valmistumisensa jälkeen. Strategian toimeenpanon tulisi alkaa viimeistään vuoden 2013 syksyllä.