Puoluekokousaloite 72
- 72 Kotiopetus luvanvaraiseksi
Puoluekokouksen päätös
Puoluekokous yhtyy aloitteeseen ja korostaa julkisen vallan vastuuta lasten sivistyksellisten oikeuksien toteutumisen varmistamisesta.
Toteutuminen
Päätösesitys Muutosesitykset
Puoluekokous yhtyy aloitteeseen ja korostaa julkisen vallan vastuuta lasten sivistyksellisten oikeuksien toteutumisen varmistamisesta.
Puoluehallituksen lausunto
Aloitteessa esitetään, että lapsen sivistyksellisten oikeuksien toteutumisen turvaa-miseksi kotiopetus muutettaisiin luvanvaraiseksi. Perusopetuslain mukaan Suomessa vakinaisesti asuvat lapset ovat oppivelvollisia. Oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna, jona lapsi täyttää seitsemän vuotta. Oppivelvollisuus päättyy, kun perusopetuksen oppimäärä on suoritettu tai kun oppivelvollisuuden alkamisesta on kulunut 10 vuotta. Oppivelvollisen on osallistuttava tämän perusopetuslain mukaisesti järjestettyyn perusopetukseen tai saatava muulla tavalla perusopetuksen oppimäärää vastaavat tiedot. Jos oppivelvollinen ei osallistu tämän perusopetuslain mukaisesti järjestettyyn opetukseen, oppivelvollisen asuinkunnan tulee valvoa oppivelvollisen edistymistä. Oppivelvollisuuden suorittaminen muulla tavoin ei edellytä lupaa viranomaisilta. Asiasta päättää huoltaja, joka sen jälkeen myös vastaa oppivelvollisen opintojen järjestelyistä. Jos huoltaja päättää lapsen oppivelvollisuuden suorittamisesta kotiopetuksella, vastuu oppivelvollisuuden suorittamisesta, opintojen järjestämisestä ja esimerkiksi oppikirjojen ja muun oppimateriaalin hankkimisesta siirtyy hänelle. Kotiopetuksessa olevien lasten osalta kunta ei ole velvollinen järjestämään palveluja tai etuuksia, kuten oikeus mahdollisesti tarvittavaan tuki- tai erityisopetukseen. Samoin oikeus maksuttomiin oppikirjoihin, oppimateriaaleihin ja työvälineisiin sekä maksuttomaan kouluruokailuun, kouluterveydenhuoltoon, koulukuljetukseen ja muihin oppilashuollollisiin palveluihin ovat koulun oppilaalle kuuluvia etuisuuksia, joita kunnan ei tarvitse kotona opiskelevalle järjestää. Säädökset eivät kuitenkaan estä kuntaa antamasta oppikirjoja tai muita palveluja kouluopetukseen osallistumattomalle oppivelvolliselle. Kotiopetukseen ei sovelleta myöskään perusopetuksen opettajien kelpoisuuteen liittyvää lainsäädäntöä. Lain mukaan oppivelvollisen asuinkunnan tulee valvoa oppivelvollisen edistymistä siinä tapauksessa, että tämä ei osallistu opetukseen. Yleisenä menettelynä on, että kunta nimeää tutkivan opettajan, jonka tehtävänä on selvittää ja arvioida oppivelvollisen edistymistä. Oppivelvollisen edistymistä valvotaan ja seurataan suhteessa perusopetuksen oppimäärään kuuluvien oppiaineiden tavoitteisiin. Yleinen käytäntö on, että valvontatilaisuuksia on kerrasta kahteen vuodessa. Käytännössä on kuitenkin vaihtelua ja esimerkiksi Espoossa oppivelvollisen edistymistä ei arvioida suoraan, eikä valvova opettaja järjestä oppilaille tenttejä, ei arvioi oppilaan suorituksia, eikä anna todistuksia esim. luokalta siirtämisestä. Arviointi tehdään kokonaan vanhempien tuottaman aineiston perusteella. Tutkinnan jälkeen tutkiva opettaja laatii oppivelvollisen edistymisestä kirjallisen selosteen, joka toimitetaan kunnalle. Mikäli huoltaja haluaa oppivelvollisen saavan opinnoistaan perusopetuksen todistusta vastaavan todistuksen, jossa todetaan suoritetut opinnot ja annetaan arviot tai numeroarvosanat osaamisen tasosta, on oppivelvollisen osallistuttava erityiseen tutkintoon. Tutkinnossa osaamisen taso arvioidaan suhteessa opetussuunnitelmassa määriteltyihin tavoitteisiin. Suomessa kotiopetuksessa on tällä hetkellä noin 300 lasta. Heistä osa käy tiettävästi koulua vailla järjestämislupaa olevassa koulussa. Kotiopetuksessa olevien lasten osalta julkisen sektorin mahdollisuudet varmistaa lapsen sivistyksellisten oikeuksien toteutuminen ovat olennaisesti heikommat kuin perusopetukseen osallistuvien lasten osalta. Asian kannalta olennainen rajanveto koskee lasten sivistyksellisten oikeuksien suhdetta vanhempien oikeuteen päättää lastensa kasvatuksesta. Vanhempien oikeutta päättää lastensa kasvatuksen sisällöstä perusopetuksen osalta rajoitetaan mm. edellyttämällä perusopetuksen oppimäärän saavuttamista kaikilta oppivelvollisilta. Niiden lasten osalta, joille kotiopetus on tarkoituksenmukainen opiskelumuoto, esitetty muutos perusopetuslaissa ei toisi olennaista muutosta nykytilanteeseen.
Aloitteet
Kotiopetus luvanvaraiseksi
Oppivelvollisuuden voi Suomessa suorittaa koulun sijasta myös kotiopetuksessa. Huoltaja voi päättää asiasta ilman viranomaisen lupaa, ja tämän jälkeen vastuu opetuksen ja oppimateriaalin järjestämisestä jää huoltajalle. Kotiopetuksessa oleva lapsi menettää myös oikeutensa esimerkiksi mahdolliseen tuki- tai erityisopetukseen, maksuttomiin oppikirjoihin ja työvälineisiin, maksuttomaan kouluruokailuun sekä kouluterveydenhuoltoon.
Lapsen kannalta voi olla perusteltua, että esimerkiksi sairauden vuoksi huoltaja opettaa lasta kotona. Kuitenkin yhä useammassa perheessä lapsi halutaan kotiopetukseen esimerkiksi uskonnollisen syyn vuoksi. Yhdysvalloista leviävä kotiopetusliike on saanut jalansijaa myös Suomessa. Kotiopetuksessa oleville lapsille ei voida taata laadukasta pedagogista opetusta, ja on myös riskinä, että lapsi jää paitsi koulun tuomasta sosiaalisesta oppimisesta. Kotiopetuksen perusteleminen arvopohjalla ei ole kestävää, sillä jokaisessa kodissa vallitsee oma arvomaailmansa, ja peruskoulun tarkoituksena on, että opitaan kunnioittamaan moniarvoista ihmiskuvaa. Mikäli kotiopetus hyvin perustein todetaan lapselle paremmaksi vaihtoehdoksi, kuin kouluopetus, olisi tämän oltava luvanvaraista.
Tölö Unga Socialister ry esittää, että
SDP toimii sen puolesta, että Suomen lainsäädäntöä muutetaan niin, että kotiopetus muutetaan luvanvaraiseksi.
Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 93