Puoluekokousaloite 71

  • 71 Korkeakoulutuksen rahoituspohjan laajentaminen

Puoluekokouksen päätös

Puoluekokous yhtyy aloitteen osaan sen selvittämisestä, mikä korkeakoulutuksen rahoituspohjaa laajentava malli palvelee parhaiten sosialidemokraattisen koulutus- ja yhteiskuntapolitiikan tavoitteita kuten opetuksen ja tutkimuksen riippumattomuutta ja tulonjaon oikeudenmukaisuutta. Puoluekokous pitää itsestään selvänä, että puolue edistää koulutus- ja yhteiskuntapoliittisten tavoitteidensa toteutumista edistäviä malleja.

Toteutuminen

Puoluekokouksen kannanotto on huomioitu puolueen sivistyspoliittisen tulevaisuusohjelman valmistelussa sekä jatkotyössä Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla. Hallitus on päättänyt ns. korkeakoulujen hakijamaksun käyttöön ottamisesta. Kyseinen päätös koskee niitä korkeakouluihin pyrkijöitä, joiden pohjakoulutuksena on ulkomainen toisen asteen tai vastaava tutkinto.

Päätösesitys Muutosesitykset

Puoluekokous yhtyy aloitteen osaan sen selvittämisestä, mikä korkeakoulutuksen rahoituspohjaa laajentava malli palvelee parhaiten sosialidemokraattisen koulutus- ja yhteiskuntapolitiikan tavoitteita kuten opetuksen ja tutkimuksen riippumattomuutta ja tulonjaon oikeudenmukaisuutta. Puoluekokous pitää itsestään selvänä, että puolue edistää koulutus- ja yhteiskuntapoliittisten tavoitteidensa toteutumista edistäviä malleja.

Puoluehallituksen lausunto

Tölö Unga Socialister esittää, että puolue selvittää, mikä korkeakoulutuksen rahoituspohjan laajentamisen tapa palvelisi parhaiten sosialidemokraattisen koulutus- ja yhteiskuntapolitiikan tavoitteita. Yhdistys perustelee tarvetta erityisesti rahoituksen pitkäjänteisyyden turvaamisella. Aloite kiinnittää huomiota useisiin yhteiskuntapoliittisesti keskeisiin seikkoihin. Pitkäjänteisen taloudellisen kasvun turvaamiseksi on välttämätöntä, että osaamisinvestoinnit voidaan turvata myös heikossa taloudellisessa tilanteessa, eikä koulutukseen kohdistetuilla säästöillä syödä tulevan kasvun edellytyksiä. Korkeakoulutus on Suomessa poikkeuksellisen riippuvainen julkisesta rahoituksesta. Suomessa korkeakoulutus rahoitetaan 95,4 prosenttisesti julkisista varoista kun EU-keskiarvo on 78,2 %. Tilanteesta seuraa myös, että vaikka suomalaista korkeakoulutusta rahoitetaan opiskelijaa kohti julkisista varoista 56 % enemmän kuin EU-maissa keskimäärin ja 72 % enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin, jää opiskelijakohtainen kokonaisrahoitus vain 19 % korkeammaksi kuin EU-maissa keskimäärin ja 12 % korkeammaksi kuin OECD-maissa keskimäärin. Opiskelijakohtainen rahoitus korkeakoulutukseen on Suomessa kasvanut nopeammin kuin EU- tai OECD-maissa keskimäärin. Muilla koulutusasteilla Suomen kehitys on ollut kansainvälistä kehitystä heikompi. Korkea-asteella merkittävä syy on, että resurssien lisäyksestä huolimatta korkeakouluopiskelijoiden määrä ei ole Suomessa käytännössä kasvanut 2000-luvulla kun se on EU- ja OECD-maissa kasvanut viidenneksellä. Voimakas riippuvuus valtion rahoituksesta tekee suomalaisen korkeakoululaitoksen poikkeuksellisen alttiiksi julkisen rahoituksen supistumiselle. Rahoituksen vakauden turvaamiseksi rahoituspohja voisi olla myös nykyistä laajempi. Korkeakoulutuksen rahoituspohjan laajentamisen tapa vaatii kuitenkin erittäin tarkkaa harkintaa. Julkisen sektorin poikkeuksellisen voimakas rooli koulutuksen rahoituksessa on perustunut tavoitteeseen avata korkeakoulutus yhtäläisesti kaikkien kansalaisten ulottuville näiden taustasta riippumatta. Vastaavasti julkisella rahoituksella on pyritty suojaamaan koulutusta ja tutkimusta elinkeinoelämän epäterveen voimakkaalta vaikutukselta tutkimuksen ja koulutuksen sisältöihin. Nämä molemmat seikat on syytä pitää tarkasti mielessä tarkasteltaessa erilaisia tapoja laajentaa korkeakoulutuksen rahoituspohjaa. Yhteiskuntapoliittisesti merkityksellistä on myös se, että viime vuosikymmeninä tapahtunutta tuloerojen kasvua OECD-maissa on usein selitetty koulutuksella. Vähän koulutettujen suhteellinen asema työmarkkinoilla on heikentynyt ja ero korkeakoulutettuihin kasvanut. Vaikka tuloerojen kasvu ei ensisijaisesti johtune koulutuksesta, tulee rahoituspohjan laajentamista pohdittaessa kiinnittää erityistä huomiota siihen, ettei korkeakoulujen rahoituspohja tai niiden rahoittamisen tapa vaikuta tuloeroja kasvattavasti.

Aloitteet

71

Korkeakoulutuksen rahoituspohjan laajentaminen

Tölö Unga Socialister ry:n aloite

Suomessa korkeakoulutuksesta erittäin suuri osa rahoitetaan valtion budjetista. Vaikka erilaisia malleja rahoituksen pitkäjänteisyyden turvaamiseksi on yritetty luoda, on tilanne korkeakoulujen näkökulmasta epävarma. Valtion voimakas ja äkillinen säästötarve esimerkiksi laman yllättäessä johtaa lähes vääjäämättä leikkauksiin tai luvattujen rahoituslisäysten perumiseen / lykkäämiseen. Tilanteesta kärsivät korkeakoulujen opettajat, muu henkilökunta ja opiskelijat. Lisäksi säästötarpeet nousevat esille usein juuri silloin, kun korkeakoulutus olisi paras investointi tulevaisuuteen. Korkeakoulutettu ja osaava työvoima mahdollistaa talouden ripeän kasvun suhdanteiden parantuessa.

Yksi ratkaisu ilmiselvään ongelmaan on laajentaa rahoituspohjaa. Se tarkoittaisi, että valtion suoran budjettirahoituksen osuus korkeakoulutuksen kokonaisrahoituksesta laskisi tulevaisuudessa. Laajentamisen malleja on lukuisia. On mahdollista, ettei julkisen rahoituksen osuus sanottavasti laskisi, vaikka rahoituksen pitkäjänteisyys kasvaisi.

Tölö Unga Socialister ry esittää, että

SDP selvittää mikä korkeakoulutuksen rahoituspohjaa laajentava malli palvelee parhaiten sosialidemokraattisen koulutus- ja yhteiskuntapolitiikan tavoitteita. Puolue sitoutuu edistämään mallia toiminnassaan.

Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 92