Puoluekokousaloitteet

Aloitteessa esitetään, että kirkko erotettaisiin valtiosta ja kirkolliset sekä uskonnolliset yhdyskunnat katsottaisiin yksityisiksi yhdistyksiksi. Asiasta on olemassa aikaisempia puoluekokouspäätöksiä. Vuoden 2010 puoluekokous linjasi, että kyseiset aloitteet eivät anna aihetta toimenpiteisiin. Puolueella on lisäksi evankelisluterilaisen kirkon vaaleja varten hyväksytty ohjelma, jossa käsitellään kirkon ja valtion suhdetta. Suomen evankelisluterilaisen kirkon julkisoikeudellisen aseman keskeisenä tuntomerkkinä pidetään kirkkolakia koskevaa mainintaa hallitusmuodossa (Perustuslaki 76 §). Kirkon aseman kannalta olennainen on kirkkolain säätämisjärjestys (Kirkkolaki 2:2 § 1 mom), johon sisältyy kirkolliskokouksen yksinomainen aloiteoikeus sekä valtion lainsäädäntöelinten puuttumattomuus kirkolliskokousten tekemien kirkkolakiesitysten sisältöön (eduskunta hyväksyy tai hylkää, presidentti vahvistaa). Tämän lisäksi kirkon julkisoikeudellinen asema ilmenee lukuisissa erityissäännöksissä. Suomen ortodoksisella kirkolla on toisena kansallisena kirkkona lainsäädännöllä (Laki ortodoksisesta kirkosta vuodelta 2007) määritelty asema ja oikeus tehdä aloitteita tämän lain muuttamisesta, ja sen lausunto tarvitaan lain muuttamisesta. Molemmilla kansallisilla kirkoilla on verotusoikeus. Niiden seurakunnat keräävät veroa jäseniltään ja sen lisäksi kirkoilla on oikeus osuuteen yhteisöveron tuotosta. Yhteisövero-osuuden katsotaan olevan korvausta kirkkojen tekemästä yhteiskunnallisesta työstä. Seurakunnat vastaavat jäsentensä osalta virallisen väestörekisterin ylläpidosta ja seurakunnat ylläpitävät kulttuurihistoriallisesti arvokasta kiinteistöomaisuutta. Vuonna 2004 voimaan tulleen hautaustoimilain mukaan evankelisluterilaisen kirkon seurakunnilla on velvollisuus ylläpitää yleisiä hautausmaita. Näille joko tunnustuksellisille tai tunnustuksettomille hautausmaille haudataan myös kirkkoon kuulumattomat ja pääosin muiden kirkkokuntien jäsenet. Ortodoksisilla seurakunnilla ja joillain kirkkokunnilla on omia hautausmaita. Kirkon asema yhteiskunnassa on tänä päivänä monella tavalla täysin erilainen kuin 1900-luvun alussa. Kirkko kantaa huolta yhteiskunnallisesta eriarvoisuudesta hyvin samalla tavalla kuin sosialidemokraattinen liike. Arvostamme kirkon köyhyyden vastaista työtä kotimaassa ja ulkomailla samalla kun seuraamme kriittisesti kirkossa käytävää eettistä keskustelua. Evankelisluterilaisen kirkon asemaan ja toimintaan vaikuttaa voimakkaimmin kirkon jäsenmäärän lasku. Samaan aikaan kansainvälistymisen myötä muiden uskontokuntien jäsenten määrä kasvaa Suomessa. Muiden kirkkokuntien osalta heidän suurimmat kysymyksensä ovat tilojen saanti toimintaa varten ja hautaustoimen järjestäminen kunkin uskontokunnan perinteiden mukaisesti. Nämä käytännön kysymykset on pyrittävä ratkaisemaan erilaisia kulttuureja kunnioittavalla tavalla eri paikkakunnilla. Sosialidemokraateille tärkeintä kirkkokysymyksissä on, että Suomessa toteutuu uskonnonvapaus. Kaikessa uskonnonharjoittamisessa on noudatettava Suomen lainsäädäntöä.