Puoluekokousaloite 113
- 113 Uusien velvoitteiden lisääminen kunnille ilman niihin osoitettua rahoitusta lopetettava
Puoluekokouksen päätös
Puoluekokous katsoo, että valtion ja kuntien rahoitussuhteiden uudistamisessa osana kuntauudistusta on painotettava kuntien velvoitteiden ja rahoitusmahdollisuuksien tasapainoa. Poikkeuksellisesti voidaan erityisen painavista syistä kuitenkin tiukentaa valtion kuntiin kohdistuvaa ohjausta ottaen huomioon tietyn erityisryhmän erityistarpeet.
Toteutuminen
Valtiovarainministeriö on asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on määrittää uusien kuntien tehtävät ja niihin liittyvät uudistustarpeet sekä hallitusohjelman mukaisesti arvioida mahdollisuudet vähentää kuntien tehtäviä ja velvoitteita. Työryhmän määräaika on 30.5.2014.
Työryhmässä on laaja edustus valtionhallinnosta, kunnista ja poliittisista toimijoista. Työryhmä kuulee työnsä aikana laajasti eri sidosryhmiä. Kuntien tehtävien arvioinnin työryhmä tekee kokonaisarvion kuntien nykyisistä tehtävistä ja siitä, tulisiko kuntien tehtäviä vähentää ja muuttaa osana kuntauudistusta. Uudet elinvoimaiset kunnat mahdollistavat tehtävämuutoksia valtion ja kuntien välillä.
Arviointityö on kaksivaiheinen. Ensimmäisessä vaiheessa työryhmä laatii kartoituksen kuntien tehtävistä sekä tekee ehdotuksen kunnille siirrettävien ja annettavien tehtävien kustannus- ja vaikutusarvioinnin kehittämisestä. Tämä kartoitus valmistui vuoden 2013 tammikuussa.
Toisessa vaiheessa työryhmä arvioi, mitkä ovat uusien kuntauudistuksella luotujen kuntien tehtävät. Tehtävien arvioinnissa hyödynnetään kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämiskampanjaa ja siinä luotua kestävän tuottavuuden mittaristoa sekä kokemuksia parhaista käytännöistä. Toisen vaiheen työn tulee valmistua vuoden 2014 toukokuun loppuun mennessä.
Työssä tullaan hyödyntämään kuntien ja valtion tuottavuus-, vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmissa esiin nousevia hyviä käytäntöjä sekä edistämään kuntien palvelujen kustannusten ja laadun vertailua ja läpinäkyvyyttä edistäviä käytäntöjä. Työryhmä tekee myös ehdotuksen siitä, minkä tehtävien hoidossa uusille kunnille voidaan antaa nykyistä suuremmat vapaudet päättää tehtävien laadusta ja laajuudesta kunnan asukkaille.
Valtioneuvosto päätti 17. huhtikuuta hallituksen esityksen sisällöstä valtionosuusjärjestelmän uudistamiseksi. Uudistuksella yksinkertaistetaan ja selkeytetään nykyistä valtionosuusjärjestelmää. Laskentakriteerejä vähennetään ja niistä poistetaan päällekkäisyyksiä. Valtionosuudet määräytyvät tulevaisuudessakin pitkälti kunnan väestön ikärakenteen ja sairastavuuden perusteella. Kriteerien sisältöjä kuitenkin uudistetaan ja päivitetään.
Hallituksen esitys on siirtynyt eduskunnan käsittelyyn. Tavoitteena on, että eduskunta päättäisi uudistuksesta kevätistuntokauden 2014 aikana. Uuden lainsäädännön on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2015 alussa.
Päätösesitys Muutosesitykset
Puoluekokous katsoo, että valtion ja kuntien rahoitussuhteiden uudistamisessa osana kuntauudistusta on painotettava kuntien velvoitteiden ja rahoitusmahdollisuuksien tasapainoa. Poikkeuksellisesti voidaan erityisen painavista syistä kuitenkin tiukentaa valtion kuntiin kohdistuvaa ohjausta ottaen huomioon tietyn erityisryhmän erityistarpeet.
Puoluehallituksen lausunto
Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 113-115 Valtionosuusjärjestelmä uudistettiin vuoden 1993 alusta yleiskatteiseksi ja niin sanotuista korvamerkityistä valtionosuuksista luovuttiin tarkoituksena korostaa kunnallista itsehallintoa ja paikallista päätäntävaltaa ottamaan huomioon kunkin kunnan ja alueen erityistarpeet. Tämän jälkeen korvamerkittyjä valtionosuuksia on käytetty hyvin pidättyvästi ja vain hyvin rajatuissa asioissa. Kuntien kannalta resurssien tarkoituksenmukaisen jakamisen tekee hankalaksi monilta osin tiukka sektorilainsäädäntö, jonka pohjalta joillain ryhmillä on lakiin perustuva niin sanottu subjektiivinen oikeus riittäviin palveluihin. Tällaisia ovat muun muassa oikeus päivähoitopaikkaan, kiireelliseen sairaanhoitoon ja tiettyihin vammaispalveluihin. Niiden ryhmien osalta, jotka eivät ole tällaisten oikeuksien piirissä, tilanne on hankalampi. Tiukassa taloustilanteessa joidenkin ryhmien, kuten vanhusten, palvelut ovat saattaneet joutua suurempien tehostamistoimenpiteiden kohteeksi kuin sellaiset palvelut, joiden saajat ovat subjektiivisten oikeuksien piirissä. Puoluehallituksen mielestä palvelujen tasa-arvoinen saatavuus on toteutettava kaikille kansalaisille koko maassa varmistaen samalla kuntien oma riittävä päätösvalta resurssien kohdentamisessa. Tämä tulee toteuttaa lainsäädännöllä ja osin myös kohdentamalla valtionosuuksia sellaisille ryhmille, joiden palvelujen saatavuus ja laatu on todennettavasti jäänyt jälkeen yleisestä kehityksestä. Merkittävään kuntien valtionosuuksien korvamerkitsemiseen ei kuitenkaan ole tarvetta.
Aloitteet
Uusien velvoitteiden lisääminen kunnille ilman niihin osoitettua rahoitusta lopetettava
Valtion toimesta on viime vuosina osoitettu yhä enemmän palveluiden tuottamisvelvoitteita kunnille. Näiden velvoitteiden rahoittamiseen ei kuitenkaan ole osoitettu riittävää rahoitusta, jolloin kunnat ovat joutuneet itse rahoittamaan palveluiden tuottamisen. Tämän kaltainen kehitys on omiaan pakottamaan kunnat kunnallisverojen nostamiseen.
Mainitun kaltainen kehitys on omiaan jouduttamaan kielteisessä mielessä ns. tasaverokehitystä kunnallisveron ollessa luonteeltaan tällainen vero.
Jyväskylän Työväenyhdistys ry esittää, että
SDP tukee jatkossa sellaista kehitystä, jossa valtion kunnille määrittämiin uusiin velvoitteisiin tulee aina samassa yhteydessä osoittaa myös riittävä rahoitus valtion toimesta.
Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 133