Puoluekokousaloite 107
- 107 Lähidemokratian turvaaminen kuntarakenneuudistuksessa
Puoluekokouksen päätös
Puoluekokous yhtyy aloitteisiin ja viittaa demokratiaohjelmaan.
Toteutuminen
Kunnalla on kuntalain mukaan yleinen velvollisuus järjestää osallistumismahdollisuudet kaikille kuntalaisille. Lähidemokratian edistäminen on kiinni lainsäädännön ohella myös paikallisista ja valtakunnallisista toimintatavoista. Osassa kuntia lähidemokratian keinoja on kehitetty ja otettu aktiivisesti käyttöön.
Kuntauudistus tarjoaa hyvän mahdollisuuden lähidemokratian kehittämiseen. Kuntalain kokonaisuudistuksen yhteydessä tehdään kuntademokratian kehittämisen kokonaisarvio, jossa edustuksellista järjestelmää ja suoraa sekä käyttäjälähtöistä vaikuttamista tarkastellaan rinnakkain. Erityinen painopiste on lähidemokratian, suoran ja käyttäjälähtöisen demokratian vahvistamisessa.
Kuntalakiuudistuksessa tullaan tekemään ehdotuksia niistä lainsäädäntömuutoksista, joita lähidemokratian vahvistaminen edellyttää. Kuntalakiin sisällytetään mahdollistavia säännöksiä erilaisista kuntalaisten vuorovaikutus- ja osallistumiskeinoista sekä käyttäjädemokratiasta.
Kuntalakiuudistuksen demokratiajaosto selvittää luottamushenkilöiden toimintaedellytysten turvaamista esimerkiksi siten, että oikeutta saada vapaata työstä luottamustoimen hoitamiseksi laajennetaan ja säädetään osa-/kokopäivätoimiselle kunnanhallituksen puheenjohtajalle oikeus saada virka- tai työvapaata kunnanhallituksen toimikauden ajaksi sekä pormestaria vastaavat palkka- ja lomaoikeudet. Myös tarve laajentaa sama mahdollisuus lautakuntien osa-/kokopäivätoimisiin puheenjohtajiin selvitetään.
Jaosto valmistelee lainsäädäntömuutokset, joilla mahdollistetaan kunnallisen kansanäänestyksen järjestäminen myös vaalien yhteydessä. Kansanäänestys säilytetään neuvoa-antavana. Lisäksi demokratiajaosto valmistelee uuteen kuntalakiin osallisuusstrategiaa osaksi kunnan muuta strategista suunnittelua.
Kuntalain kokonaisuudistuksen valmistelu on jo loppusuoralla. Luonnos hallituksen esitykseksi on tarkoitus luovuttaa ministerille toukokuun alussa, jonka jälkeen lakiluonnos lähtee lausunnoille.
Hallitus linjasi lain jatkovalmistelua tammi- ja helmikuussa 2014 demokratiajaoston osalta mm. niin, että luottamushenkilön oikeutta saada vapaata työstään toimielimen kokoukseen osallistumista varten laajennetaan lähes ehdottomaksi oikeudeksi. Lisäksi puoluesihteeritoimikunnan esitysten mukaisesti alennetaan kansanäänestysaloitteen tekemisen ikärajaa 15 vuoteen.
Päätösesitys Muutosesitykset
Puoluekokous yhtyy aloitteisiin ja viittaa demokratiaohjelmaan.
Puoluehallituksen lausunto
Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 107-109 Kuntauudistusta on vietävä kokonaisuutena eteenpäin ottaen erityisesti huomioon demokratian toimivuus ja kehittäminen vahvoissa peruskunnissa. Kuntarakenteita uudistettaessa on aina varmistettava demokratian toteutuminen ja lähipalveluiden tasa-arvoinen saatavuus koko Suomessa. Kuntien yhteistyötä tulee Suomessa olemaan jatkossakin. Tällöin on varmistettava hallinnon läpinäkyvyys ja edustuksellinen demokratia. Kuntauudistuksen yhteydessä on aktiivisesti selvitettävä muissa maissa, erityisesti pohjoismaissa toteutettuja alue- ja lähidemokratiakokemuksia. Esimerkiksi Tukholma on jaettu kuuteen vaalipiiriin ja jokaiselta alueelta valitaan valtuustoon alueen väestömääräinen osuus valtuutetuista. Näin pyritään vähentämään alueellista eriarvoistumista ja edistämään yhdyskuntarakenteen eheytymistä. Alueellisesti tasa-arvoisen edustuksellisuuden lisäksi on varmistettava kunnan eri alueiden asukkaiden vaikutusmahdollisuudet alueensa kehittämiseen. Tällöin on syytä kiinnittää huomiota niin maaseutumaisten kuin taajaan asuttujen kuntien erityispiirteisiin niin, että erilaisilla kylä- ja kunnanosayhdistyksillä on oikeata vaikutus- ja päätäntävaltaa alueensa asioihin. Poliittisen ja demokraattisen vaikuttamisen lisäksi paikallisyhdistysten toimintaedellytykset tulee turvata. Erityisen tärkeätä on tietoteknisten mahdollisuuksien edistäminen ja sähköisten palaute- ja vaikuttamismahdollisuuksien lisääminen.
Aloitteet
Lähidemokratian turvaaminen kuntarakenneuudistuksessa
Jyrki Kataisen I hallitus on ohjelmansa mukaisesti käynnistänyt kuntarakenneuudistuksen, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Hallitusohjelman mukaan vahva peruskunta muodostuu luonnollisista työssäkäyntialueista ja on riittävän suuri pystyäkseen itsenäisesti vastaamaan keskeisistä peruspalveluista. Vahva peruskunta kykenee myös tulokselliseen elinkeinopolitiikkaan ja kehittämistyöhön, ja se voi tehokkaasti vastata yhdyskuntarakenteiden hajautumiskehitykseen.
Toteutuessaan hallitusohjelman mukainen kuntarakenneuudistus on merkittävin uudistushanke suomalaisen kunnallishallinnon historiassa. Uudistuksen jälkeen kuntarakenne pohjautuu täysin erilaiselle ajattelulle kuin nykytilanteessa. Kuntien ja erilaisten kuntien yhteistoimintarakenteiden lukumäärä tulee vähenemään merkittävästi. Tältä osin kysymys on eräällä tavalla juurille palaamisesta; vastuu palvelujen järjestämisestä on suoraan jokaisella yksittäisellä kansanvaltaisesti ohjatulla kunnalla, ei kuntayhtymällä tai muulla kuntien yhteistoimintaorganisaatiolla.
Hallitusohjelman lähtökohta kansanvaltaisen ohjauksen palauttamisesta kunnallisten palvelujen järjestämiseen on kannatettava ja ensiarvoisen tärkeä. Uudistusta toteutettaessa on kuitenkin pidettävä huoli siitä, ettei siirrytä epädemokraattisista hallintohimmeleistä kuntalaiset demokratiavajeellaan vieraannuttaviin etäisiin byrokratian linnakkeisiin. Kunnallisen palvelujärjestelmän legitimiteetti murenee, mikäli kunnallisten palvelujen järjestämisvastuu katoaa yksittäisen kuntalaisen näkökulmasta tunnistamattomalle taholle.
Uudessa kuntarakenteessa kuntien keskimääräinen asukasluku kasvaa, ja tulevaisuuden kunnassa voi olla useita vahvoja paikallisyhteisöjä, entisiä kuntia ja kaupunkeja. Nykyisessä tilanteessa on mahdollista, että kunnan sisällä oleva vahva paikallisyhteisö saattaa jäädä kokonaan ilman edustusta vaaleilla valitussa valtuustossa, näin esimerkiksi Helsingin Vuosaaressa. Kuntauudistuksen valmistelussa onkin löydettävä keinoja näiden paikallisyhteisöjen toimintaedellytysten vahvistamiseksi siten, että kuntalaisen lähipalvelujen järjestäminen säilyy aidosti kansanvaltaisessa ohjauksessa. Keinoina tähän ovat esimerkiksi erilaiset lähi- tai kunnanosademokratiamallit, kenties myös vaaleilla valittavat kunnanosavaltuustot. Keskeinen edellytys lähidemokratian toimimiselle paikallisyhteisössä on aitojen vaikuttamismahdollisuuksien luominen sekä taloudellisten resurssien kanavoiminen paikallisyhteisön käyttöön. Lähidemokratiamallia luotaessa on kuitenkin kiinnitettävä huomiota siihen, ettei paikallisyhteisön toiminta voi olla kunnasta irrallista, vaan sen on tuettava kunnanvaltuuston asettamaa strategiaa.
Helsingin Sosialidemokraattinen Kilta esittää, että
kuntarakenneuudistusta koskevassa valmistelussa ja päätöksenteossa mukana olevat sosialidemokraattista puoluetta edustavat tahot kiinnittävät erityistä huomiota demokratian toteutumiseen uudessa kuntarakenteessa ja kehittävät tarvittaessa erityisiä malleja, joilla kansanvaltaisen päätöksenteon toteutuminen voidaan taata myös uusien kuntien paikallisyhteisöissä.
Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 127