Puoluekokousaloite 110

  • 110 Kuntapalvelujen riittävyyden ja laadun turvaaminen

Puoluekokouksen päätös

Puoluekokous toteaa, että kuntapalvelujen oikeudenmukainen saatavuus ja laatu ovat hyvinvointivaltion kehittämisen ydinkysymyksiä. Hallitusohjelman kirjaukset kuntien hankintamenettelyn uudistamiseksi on pikaisesti toteutettava. Puoluekokous edellyttää lisäksi, että puoluehallitus ryhtyy välittömästi toimenpiteisiin SDP:n uuden kuntapalvelustrategian laatimiseksi.

Toteutuminen

Jyrki Kataisen hallituksen kuntapolitiikan tavoitteena on turvata laadukkaat ja yhdenvertaiset kunnalliset palvelut asiakaslähtöisesti koko maassa. Uudistuksen tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Vahva peruskunta muodostuu luonnollisista työssäkäyntialueista ja on riittävän suuri pystyäkseen itse vastaamaan peruspalveluista, pois lukien vaativa erikoissairaanhoito ja vaativat sosiaalihuollon palvelut.

Hallituksen kuntauudistuksella luodaan palvelurakenne, jossa valta ja vastuu palveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta ovat yhdellä, riittävän laajaan asukas- ja osaamispohjaan perustuvalla taholla.

Uudistuksen keskeisiä elementtejä ovat kuntarakennelaki, kuntien valtionosuus- ja rahoitusjärjestelmän uudistus, kuntalain kokonaisuudistus, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki ja kuntien tehtävien arviointi.

Hallituspuolueet sopivat 23.3.2014 yhdessä oppositiopuolueiden kanssa sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksesta. Uudet sote-linjaukset poistivat kytköksiä kuntauudistukseen mutta eivät poistaneet kuntien selvitysvelvollisuutta. Kuntarakennelain selvitysvelvollisuudella halutaan selvittää kunnan tulevaa kantokykyä vastata muidenkin palvelujen kuin sote-palvelujen järjestämisessä. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuun siirto ei myöskään poista tarvetta ratkaista alueiden kilpailukykyyn ja yhdyskuntarakenteeseen liittyviä ongelmia.

Hankintalainsäädännön valmistelua varten on asetettu ohjausryhmä ja pienempi valmisteluryhmä, joiden toimikausi kestää vuoden 2015 huhtikuun loppuun. Tavoitteena on, että uusi hankintalaki tulisi voimaan keväällä 2016. Uudistamisen taustalla ovat uudet hankintadirektiivit, oikeuskäytännön kehitys ja kansalliset lainsäädännön kehittämistavoitteet.

EU:n hankintadirektiivin tavoitteet ovat pitkälti samat, joita kotoisen hankintainkin suhteen on olemassa, eli sääntelyn yksinkertaistaminen ja joustavoittaminen, ympäristö- ja sosiaalisten näkökohtien huomioimisen tehostaminen, pienten ja keskisuurten yritysten osallistumismahdollisuuksien parantaminen tarjouskilpailuissa sekä asianmukaisten menettelytapojen varmistaminen tarjouskilpailuissa ja hankintojen valvonnan tehostaminen.

Hallituksen rakennepoliittiseen ohjelmaan on kirjattu, että hankintalain kokonaisuudistuksessa valmistellaan ehdotukset mm. hankintamenettelyjen yksinkertaistamiseksi, erilaisten laatutekijöiden huomioimiseksi, pk‐yritysten tarjouskilpailuun osallistumismahdollisuuksien parantamiseksi, kynnysarvojen nostamiseksi sekä valitusmenettelyn tiukentamiseksi.

SDP:n kuntapalvelustrategia hyväksyttiin puoluehallituksessa 21.2.2013 ja julkistettiin puoluevaltuustossa 9.3.2013. Siinä linjattiin mm. että jokaiseen kuntaan tulee laatia palvelustrategia, jossa määritellään kunnan, järjestöjen ja yritysten rooli palveluntuotannossa, kunnan kilpailuttamisvarat sekä sen, miten laadullisten kriteerien tulee näkyä kunnan hankinnoissa.

Päätösesitys Muutosesitykset

Puoluekokous toteaa, että kuntapalvelujen oikeudenmukainen saatavuus ja laatu ovat hyvinvointivaltion kehittämisen ydinkysymyksiä. Hallitusohjelman kirjaukset kuntien hankintamenettelyn uudistamiseksi on pikaisesti toteutettava. Puoluekokous edellyttää lisäksi, että puoluehallitus ryhtyy välittömästi toimenpiteisiin SDP:n uuden kuntapalvelustrategian laatimiseksi.

Puoluehallituksen lausunto

Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 110-111 Puoluehallitus yhtyy aloitteissa esitettyyn huoleen kuntapalvelujen saatavuuden ja laadun varmistamisesta kaikille kansalaisille ja toteaa, että laaja yksityistäminen ja kuntapalvelujen ulkoistaminen muodostaa vakavan uhan tasa-arvoiselle suomalaiselle hyvinvointimallille. Monet kunnat ovat lyhytnäköisesti ulkoistaneet ja yksityistäneet palveluitaan viitaten muun muassa hankinta- ja kilpailulainsäädäntöön. Erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollossa yksityisten palvelutuottajien omistuksen keskittyminen yhä voimakkaammin ulkomaisten pääomasijoittajien käsiin on heikentänyt kunnallista päätösvaltaa. Kun samalla yksityisten toimijoiden menot kasvavat kuntien omaa toimintaa nopeammin, kuntatalous on kiristymässä muun muassa yksityistämisestä ja ulkoistamisesta johtuen. Kuntalaiset joutuvatkin maksamaan kuntaveron ja palvelumaksujen lisäksi yksityisten yritysten voitot, joista osa valuu maamme rajojen ulkopuolelle. Kuntien henkilöstöstä noin kolmannes jää eläkkeelle vuoteen 2020 mennessä samanaikaisesti, kun hoiva- ja hoitopalvelujen kysyntä kasvaa ikärakenteen muuttuessa. Kuntahenkilöstön työhyvinvoinnista huolehtiminen on hyvinvointipalvelujen tärkeä tekijä. Tähän on kiinnitettävä vakavaa huomiota, jotta nykyisen henkilöstön osaamistaso ja työssä jaksaminen ja sen myötä myös työelämässä pysyminen nykyistä pidempään voidaan varmistaa. Kuntien omaa palvelutuotantoa on edistettävä ja laajennettava. Näin estetään myös hoivayritysten liian voimakas ja epäterve laajentuminen. Kuntien kumppaneina jatkossakin tulee olla ensisijaisesti niin sanottu kolmas sektori ja sellaiset yhdistykset ja toimijat, joiden toiminnassa korostuu yhteinen etu ja kansalaisten laadukas palvelu. Hallitusohjelmassa haitalliseen kilpailuttamiseen on kiinnitetty vakavaa huomiota. Hallitusohjelmassa todetaan: ”kuntien suorahankintamahdollisuuksia edistetään ja sosiaali- terveys- ja työllisyyspoliittiset sekä muut laatutekijät otetaan nykyistä paremmin huomioon julkisissa hankinnoissa. Kansallisia kynnysarvoja nostetaan lähemmäksi EU-direk-tiivitasoja ja tavaroiden ja palveluiden kansallista kynnysarvoa nostetaan tuntuvasti lähelle EU:n kynnysarvoa”. Näiden hallitusohjelmakirjausten toteuttamista on kiirehdittävä samalla, kun kuntien hankintaosaamista on kehitettävä. Palvelujen valinnanvapautta tulee hallitusti edistää niin, että tasa-arvo palvelujen saatavuudessa säilyy. Erilaisilla uusilla palvelutuotannon järjestelyillä, kuten palveluseteleillä, ei saa nostaa kansalaisten palvelujen omavastuita eikä lisätä eriarvoisuutta. Nämä on jokaisessa kunnassa aina selvitettävä ennen päätösten tekemistä. Kuntien on aina varmistettava oman palvelutuotannon riittävyys ja huolehdittava siitä, että palvelukokonaisuudet säilyvät.

Aloitteet

110

Kuntapalvelujen riittävyyden ja laadun turvaaminen

Porvoon Työväenyhdistys ry:n aloite

Oikeistolainen kuntapolitiikan intressissä ei ole menestyvä, tuloksellinen julkinen palvelu. Lainsäädännöllä/ sen puutteella ja talouden niukkuuteen vedoten tuetaan yksityissektorin voittoa tavoittelevien yritysten toimintaa, ”markkinaosuuden” kasvua. Sen ohessa laajalti omaksutun ”juustohöyläpolitiikan” sivutuotteena on vahvistunut julkisen sektorien palvelujen arvostelu ja heikennyt niiden tuottajien - henkilökuntamme - hyvinvointi ja toiminnalliset edellytykset. Näin oikeistolainen ideologia heikentää myös esimerkiksi terveyttä edistäviä ennaltaehkäiseviä kunnallispalveluja ja perhepalveluja. Toimintamalli kasvattaa kalliiden erityspalvelujen tarvetta.

Porvoon työväenyhdistys ry esittää, että

SDP pitää erittäin tärkeänä kuntapalvelujen ja palvelujen tarpeen täysimääräistä vastaavuutta.

Tämän turvaamiseksi puolue edellyttää kuntien huolehtivan

- henkilöstön osaamistasosta, työssä viihtymisestä ja toimivasta palkitsemisjärjestelmästä

– toteuttavan porrastettua palvelujärjestelmää niin, että ammatillisesti vaativimmat palvelut tuotetaan itse tai yhteistyössä muun julkisen palvelutuotannon kanssa ja ne palvelut, jotka määrältään ja vaativuudeltaan ovat vähäisempiä tai joiden tarve on lyhytaikainen, voidaan ostaa päteviltä tuottajilta ja että,

- yhteenliittymineen pitävät palvelusopimuksen solmimisen erityisenä edellytyksenä osoitettavissa olevaa vaikuttavuutta, palvelun laatua ja kykyä palvelun tilaajan määrittämään palveluaikaiseen yhteistyöhön.

Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 130