Puoluekokousaloite 160
- 160 Turkistarhaus lopetettava siirtymäajan jälkeen
Puoluekokouksen päätös
Puoluekokous toteaa, että turkistarhaus on alueellisesti merkittävä elinkeino. Kaiken kotieläintuotannon tulee olla eettisesti kestävää ja ottaa huomioon eläimen sisäsyntyiset tarpeet. Eläinten hyvinvointi ja eettisesti kestävä kohtelu varmistetaan tutkimukseen perustuvilla eläinsuojelunormeilla ja niiden asianmukaisella ja riittävästi resursoidulla valvonnalla. Puoluekokous ei puolla turkistarhauksen kieltämistä, mutta peräänkuuluttaa turkistuottajien yhteiskunnallista, sosiaalista ja eettistä vastuuta. Puoluekokous edellyttää myös, että SDP toimii sen puolesta, että turkiseläinten maastavienti säädetään luvanvaraiseksi ja turkiseläinten vienti kielletään maihin, joissa olosuhteet ovat todistettavasti huonot ja eläinsuojelulainsäädäntö kehittymätöntä.
Toteutuminen
Päätösesitys Muutosesitykset
Puoluekokous toteaa, että turkistarhaus on alueellisesti merkittävä elinkeino. Kaiken kotieläintuotannon tulee olla eettisesti kestävää ja ottaa huomioon eläimen sisäsyntyiset tarpeet. Eläinten hyvinvointi ja eettisesti kestävä kohtelu varmistetaan tutkimukseen perustuvilla eläinsuojelunormeilla ja niiden asianmukaisella ja riittävästi resursoidulla valvonnalla. Puoluekokous ei puolla turkistarhauksen kieltämistä, mutta peräänkuuluttaa turkistuottajien yhteiskunnallista, sosiaalista ja eettistä vastuuta. Puoluekokous edellyttää myös, että SDP toimii sen puolesta, että turkiseläinten maastavienti säädetään luvanvaraiseksi ja turkiseläinten vienti kielletään maihin, joissa olosuhteet ovat todistettavasti huonot ja eläinsuojelulainsäädäntö kehittymätöntä.
Puoluehallituksen lausunto
Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 160-162 Aloitteissa 160 ja 161 esitetään, että turkistarhaus kiellettäisiin siirtymäajan jälkeen ja aloitteessa 162, että turkistarhauksessa siirryttäisiin häkkeihin, jotka mahdollistavat eläinten lajityypillisen käyttäytymisen, jotta tuotannosta tulisi eettisesti nykyistä kestävämpää. SDP ei ole vaatinut turkistarhauksen kieltämistä, mutta se on kiinnittänyt eri yhteyksissä huomiota turkiseläinten kohteluun. Turkiseläinten kohtelua ja elinolosuhteita säädellään EU:n tuotantoeläindirektiivillä, jonka määräykset on saatettu Suomessa voimaan eläinsuojelulailla (247/1996) ja eläinsuojeluasetuksella (396/1996, valtioneuvoston asetus). Turkiseläinten pitoa koskevat yksityiskohtaisemmat vaatimukset on saatettu voimaan turkiseläinten pitoa koskevalla maa- ja metsätalousministeriön päätöksellä (16/EEO/1999). Päätös sisältää varsin täsmälliset määräykset turkiseläinkasvatuksessa noudatettavista hyvinvointivaatimuksista, mm. yksityiskohtaiset pitopaikan häkkejä, käytettäviä laitteita ja välineitä, turkiseläinten hoitoa, kohtelua ja käsittelyä sekä häkkien kokoa ja varusteita koskevat vaatimukset. Viranomaisten tekemillä tarkastuksilla varmistetaan, että tarhoilla noudatetaan lainsäädännössä asetettuja vaatimuksia. Eläinsuojelutarkastuksia voidaan tehdä turkistarhoille sekä epäiltäessä säädösten rikkomista että ilman epäilyä. Mikäli laiminlyöntejä havaitaan, tarkastava viranomainen antaa tarhaajalle eläinsuojelulain mukaisesti kiellon tai määräyksen, jolla tilat, olosuhteet ja eläinten hoito saatetaan lainsäädännön edellyttämälle tasolle sekä määräajan toimien suorittamiseen. Määräajan päätyttyä viranomainen tarkastaa eläintenpidon säädöstenmukaisuuden. Tarvittaessa viranomainen voi myös ryhtyä lain 44 §:ssä tarkoitettuihin kiireellisiin toimenpiteisiin, jos eläinten hyvinvointi sitä edellyttää. Suomessa toimii tällä hetkellä noin tuhat turkistilaa. Turkistuotanto työllistää Suomessa maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen mukaan suoraan n. 5 600 henkeä ja välillisesti 17 000 henkeä eli yhteensä n. 22 000 henkeä. Esimerkiksi Pohjanmaalla tarhauksen taloudellinen merkitys on monissa kunnissa suuri. Turkistarhausta puolustetaan usein aluetaloudellisilla ja työllistävillä vaikutuksilla. Tarhauksen työllistävää vaikutusta kuitenkin liioitellaan. Perhetarhausta lukuun ottamatta tarhauselinkeino nojaa vahvasti ulkomaiseen työvoimaan. Tähän liittyy usein työehtojen ja yhteiskuntavelvoitteiden laiminlyöntiä. On muistettava, että myös eläinten hyvinvointi riippuu niiden hoitajien sitoutumisesta työhönsä, heidän vastuullisuudestaan ja ammattitaidostaan. Turkiseläinten olosuhteet Suomessa ovat paremmat kuin muualla maailmassa kattavien normien ja valvonnan ansiosta. Suomesta on kuitenkin viety siitoseläimiä jopa Kiinaan, jossa olosuhteet saattavat olla todella huonot. Siksi tulisikin selvittää, onko Suomella mahdollisuus tehdä turkiseläinten maastavienti luvanvaraiseksi ja kieltää turkiseläinten vienti maihin, joissa olosuhteet ovat todistettavasti huonot ja eläinsuojelulainsäädäntö kehittymätöntä.
Aloitteet
Turkistarhaus lopetettava siirtymäajan jälkeen
Suomessa on tätä nykyä noin tuhat turkistarhaa, joissa työskentelee keskimäärin 0,7 henkilöä/tarha. (Maa- ja Metsätalouden Tutkimuskeskus, MTT). Saman tietolähteen mukaan turkistarhaus työllistää, välilliset vaikutukset huomioon ottaen, enintään 7000 ihmistä. Joillakin paikkakunnilla turkistarhaus on kiistämättä merkittävä elinkeino. On myös selvää, että Suomessa turkiseläimiä kohdellaan paremmin, kun monessa muussa maissa.
Tarhaeläinten hyvinvointiin liittyy kuitenkin ylitsekäymättömiä ongelmia, kuten vakavia käytöshäiriöitä, jotka ovat seurausta siitä, että ahdas häkki estää eläimen lajityypillisen käytöksen. Näillä eläimillä on edelleen tallella lajille ominaiset vaistomaiset käytösmuodot, vaikka ne joutuvat viettämään koko elämänsä häkeissä. Ääriesimerkkinä turkiseläinten käytöshäiriöistä voi mainita omien raajojen pureskelun ja kannibalismin. Lainsäädännön tiukentaminen ei ratkaise eläinten hyvinvointiongelmaa. Lisäksi eettisestä näkökulmasta turkistuotanto on nähtävä osana ylellisyystavaratuotantoa, ei välttämättömyystarvikkeiden tekemisenä. Eläimille ei tule aiheuttaa kärsimystä ylellisyyden tavoittelun vuoksi.
Haagan Työväenyhdistys r.y:n jäsenet Eero Ahponen, Juha Jaatinen ja Jaakko Kyläsalo, Posti- ja viestintäalan Sos.dem. yhdistys ry:n jäsenet Taru Alho ja Juha Pöyry, Lauttasaaren Sosialidemokraatit ry:n jäsenet Markus Pulsa ja Korpilahden Sosialidemokraatit ry:n jäsen Heidi Nieminen esittävät, että
SDP ottaa tavoitteekseen turkistarhauksen kieltämisen Suomessa 15 vuoden siirtymäajan puitteissa. Siirtymäaikana voidaan kohdistaa erityistoimia, esimerkiksi eläkejärjestelyjä, koulutusta ja tukea niille henkilöille, jotka turkistarhauksen kieltämisen vuoksi jäisivät ilman elinkeinoa tai työttömiksi.
Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 182