Puoluekokousaloite 25

  • 25 Työsopimuslakia on muutettava

Puoluekokouksen päätös

Puoluekokous yhtyy aloitteen tavoitteeseen sopimusshoppailun estämisestä ja korostaa työehtosopimusten yleissitovuuden tärkeyttä. Työelämälainsäädäntöä on uudistettava tavalla, joka turvaa tasa-arvoisen ja reilun työelämän kaikille. SDP selvittää, voitaisiinko nykytilannetta korjata siten, ettei normaalisitovalla työehtosopimuksella voitaisi jatkossa alittaa valtakunnallisesti sitovaa yleissitovaa työehtosopimusta.

Toteutuminen

a:1:{i:0;a:1:{s:7:"content";s:15:"Ei ole edennyt.";}}

Päätösesitys Muutosesitykset

Puoluekokous yhtyy aloitteen tavoitteeseen sopimusshoppailun estämisestä ja korostaa työehtosopimusten yleissitovuuden tärkeyttä. Työelämälainsäädäntöä on uudistettava tavalla, joka turvaa tasa-arvoisen ja reilun työelämän kaikille. SDP selvittää, voitaisiinko nykytilannetta korjata siten, ettei normaalisitovalla työehtosopimuksella voitaisi jatkossa alittaa valtakunnallisesti sitovaa yleissitovaa työehtosopimusta.

Puoluehallituksen lausunto

Aloite esittää työlainsäädännön uudistamista ja yleissitovuuden vahvistamista. Vuoden 2001 työsopimuslain uudistamisen yksi keskeinen tavoite oli yleissitovan työehtosopimusjärjestelmän vahvistaminen. Yleissitovuus on yksi työelämän tasa-arvon kulmakivistä. Työelämän nopeat rakennemuutokset ovat kuitenkin haaste lainsäädännön kehittämiselle. Työnantajan sopimusshoppailu työn teettämiseksi aiempaa heikommilla työehdoilla on paitsi epäoikeudenmukaista työtä tekevien palkansaajien näkökulmasta vaarantaen heidän toimeentulonsa ja työssä jaksamisen, myös monella muulla tavoin haitallista. Joidenkin toimijoiden harjoittama työehtojen polkeminen vääristää kilpailua niin toimialojen sisällä yritysten kuin laajemmin eri toimialojen välillä. Huomion keskittyminen liiaksi työvoimakustannuksien pitämiseen alhaisina, ja heikompia työehtoja seuraava työntekijöiden hyvinvoinnin rapautuminen, jarruttaa kestävää tuottavuuden parantumista. Palkkojen polkeminen vie pohjan myös ostovoiman ja sitä kautta kotimaisen kysynnän suotuisalta kehitykseltä. Tämän lisäksi sopimusshoppailu heikentää työmarkkinaosapuolten keskinäistä luottamusta. Suomalaiseen, pääosiltaan yleissitoviin työehtosopimuksiin perustuvaan työmarkkinajärjestelmään kohdistetaan tällä hetkellä systemaattisesti palkansaajien asemaa uhkaavia muutospaineita. Näin siitäkin huolimatta, että lähes kaikki eri toimijat asettuvat julkisesti tukemaan tasa-arvoista hyvinvointiyhteiskuntaa. Sopimusshoppailu murentaa osaltaan sen perusteita. Yleissitovuuden säilyttäminen vaatii sen aktiivista puolustamista.

Aloitteet

25

Työsopimuslakia on muutettava

Haagan Työväenyhdistys r.y:n aloite

Työsopimuslaki uudistettiin viimeksi vuonna 2001. Ennen lain muutosta yleissitova työehtosopimus asetti työehtojen vähimmäistason, jota myös normaalisitovalla työehtosopimuksella tuli noudattaa.

Voimassa olevan työsopimuslain (2. luku 7§, 3. kappale) mukaan voidaan sopia yleissitovasta työehtosopimuksen alittavasta normaalisitovasta työehtosopimuksesta.

Tämä on mahdollistanut sen, että yrityskohtaisesti sovitaan alan yleissitovaa työehtosopimuksista huonommista työehdoista. Osa yrityksistä ja työantajaliitoista kalastelevat halvempia sopimuksia. Työntekijät ovat pakotettuja valitsemaan heikompien työehtojen tai työttömyyden välillä. Tämä uhkaa murentaa hyväksi koetun suomalaisen sopimusjärjestelmän.

Pahimmillaan tilanne on silloin kun kyse on työnantajan ja ns. keltaisen ammattiliiton välisestä sopimuksesta. Toisin sanoen työnantaja sopii itsensä kanssa työehdoista. Työnantaja- ja ammattiliitot ovat molemmat työnantajan perustamia.

Tässä tapauksessa ammattiliitto, joka on toisena sopijapuolena, ei aidosti edusta sopimukseen sidottuja työntekijöitä. Aito edustavuus ei siis toteudu, jos työntekijäosapuoleksi itseään kutsuvan tahon tarkoituksena onkin valvoa työnantajan etua. Ei voida puhua oikeasta, vapaasta ammattiyhdistystoiminnasta, vaan ammattiliitto toimii työnantajan bulvaanina. Eräs tunnettu esimerkki tästä on mainos- ja ilmaislehtien jakelu, jossa työskentelee vuositasolla noin 15 000 nuorta, opiskelijaa sekä maahanmuuttajataustaista henkilöä.

Yksi Suomen talouden menestystekijä on ollut toimiva työmarkkinajärjestelmä yleissitovine työehtosopimuksineen. Tämä on luonut sosiaalista oikeudenmukaisuutta sekä talouden vakautta ja ennustettavuutta. Nykyisen työsopimuslain puutteet mahdollistavat kuitenkin järjestelmän murentamisen sekä työntekijöiden - suoraan sanoen - riistämisen.

Haagan Työväenyhdistys r.y. esittää, että

SDP asettaa tavoitteekseen työsopimuslain muuttamisen siten, että keltainen ammattiyhdistystoiminta ja muu työnantajien yksipuolinen sopimuskikkailu ankarin sanktioin estetään. Lisäksi jokaiselle alalle tulisi osoittaa noudatettava yleissitova työehtosopimus, jota heikompaa normaalisitovaa sopimusta ei voi solmia. Vapaiden sopijaosapuolten ennustettavissa oleva työmarkkinajärjestelmä on pidemmällä aikavälillä kaikkien suomalaisten etu.

Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 37