Puoluekokousaloite 3

  • 3 Tuloverotuksen korottaminen takaisin talouspoliittiseen työkalupakkiin

Puoluekokouksen päätös

Puoluekokous toteaa, että pääomatuloveroa on yhä kiristettävä erityisesti suurimpien pääomatulojen osalta. Listaamattomien yritysten osinkoverohuojennuksia on karsittava nykyisestä. Korkeimpien ansiotulojen verotuksen kiristämistä ei tule poissulkea osana julkisen talouden oikeudenmukaista tasapainottamista.

Toteutuminen

Etenee. Tuloverotusta on vuosien 2012 ja 2013 kehyspäätöksissä kiristetty sekä ansio- että pääomatuloverotuksen osalta, suurituloisten kohdalla. Listaamattomien yritysten osinkoverohuojennuksia on karsittu, kaikki osingot ovat veronalaisia 1.1.2014 alkaen. Pääomatuloverotuksen rakenteeseen liittyvää selvitystä ei ole toteutettu, mutta pääomatuloverotuksen osalta käynnissä on jatkuva arviointi. Kevään 2014 kehyspäätöksessä päätettiin lisäksi, että valtion tuloveroasteikon ylimmän veroportaan tuloraja alennetaan 90 000 euroon, solidaarisuusveroa jatketaan 2016-18, pääomatuloveron progressioraja alennetaan 30 000 euroon ja ylin prosentti korotetaan 33 %:iin, ansiotasoindeksin mukaista asteikkotarkistusta ei tehdä. Suurten ansiotulojen verotuksen kiristyksen ohella pienten tulojen verotusta kevennetään perus- ja työtulovähennyksiä kasvattamalla.

Päätösesitys Muutosesitykset

Puoluekokous toteaa, että pääomatuloveroa on yhä kiristettävä erityisesti suurimpien pääomatulojen osalta. Listaamattomien yritysten osinkoverohuojennuksia on karsittava nykyisestä. Korkeimpien ansiotulojen verotuksen kiristämistä ei tule poissulkea osana julkisen talouden oikeudenmukaista tasapainottamista.

Puoluehallituksen lausunto

Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 3-8 Aloitteet käsittelevät tulo- ja varallisuusverotusta. Aloitteissa esitetään tuloverotuksen kiristämistä erityisesti suurituloisilta. Kiristysten tulisi kohdistua myös ansiotuloveroon. Lähivuosina veropolitiikkaa tehdään tilanteessa, jossa valtiontalous on vahvasti alijäämäinen. Veronkorotukset ovat välttämättömiä julkisen talouden kestävyyden parantamisessa. On tärkeää, että veronkorotukset toteutetaan oikeudenmukaisesti siten, että ne kohdistuvat veronmaksukyvyn mukaan. SDP esitti ennen vuoden 2011 eduskuntavaaleja pääomatuloveron korottamista. Pääomatuloveroa korotettiin hallitusohjelman mukaisesti vuonna 2012 nostamalla yleinen pääomatuloverokanta 30 prosenttiin. Pääomatulovero muutettiin progressiiviseksi, kun yli 50 000 euron osaa pääomatulosta verotetaan korotetulla 32 prosentin verokannalla. Samalla listamaattomista yhtiöistä maksettavien verovapaiden osinkojen enimmäismäärää alennettiin 90 000 eurosta 60 000 euroon. Pääomatulojen nykyistä kireämpi verotus lisäisi verojärjestelmän progressiivisuutta ja vahvistaisi sitä periaatetta, että veroja maksetaan maksukyvyn mukaan. Näin ollen etenkin suuria pääomatuloja tulisi verottaa nykyistä kireämmin. Tämä voitaisiin toteuttaa esimerkiksi korottamalla ylemmän pääomatuloveroluokan veroprosenttia nykyisestä. Samalla listaamattomien yritysten osinkojen verovapautta voitaisiin edelleen kaventaa nykyisestä. Kumpikaan vaihtoehdoista ei ole mukana hallitusohjelmassa. Puoluehallitus muistuttaa, että kansainvälinen verokilpailu ei estä pääomatuloveron korotusta. Pääomatuloveroa maksavat yksittäiset ihmiset eivätkä yritykset. Pääomatulovero ei siten ole kovinkaan altis verokilpailulle. Pääomatuloveron taso ei ole tällä hetkellä Suomessa mitenkään korkea verrattuna muihin Euroopan maihin. Ansiotulojen verotus oli Ahon hallituksen jäljiltä 1990-luvun puolivälissä ennätyskireällä. Ylikireästä työn verotuksesta oli tullut myös este työllisyyden paranemiselle. Työn verotuksen kohtuullistaminen olikin tärkeä Lipposen sateenkaarihallitusten ja tulopoliittisen yhteistyön tavoite. Eniten verotus on keventynyt pieni- ja keskituloisilla, lähes 10 prosenttiyksikköä. Tuloverotuksen kevennysten rajat tulivat vastaan vuoteen 2007 mennessä. Siksi sosialidemokraatit ilmoittivat vuoden 2007 vaalitaistelussa, ettei puolue sitoudu enää mihinkään uusiin veronkevennyksiin. Vanhasen II-hallituksen ylisuuret veronkevennykset söivät vaarallisella tavalla hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjaa ja synnyttivät osaltaan nykyään kestävyysvajeeksi nimettyä rahoitusongelmaa. Ansiotuloverotus onkin Suomessa jo alhaista verrattuna muihin Pohjois-Euroopan maihin. Ansiotuloverotustakaan ei voida nykyisessä taloustilanteessa jättää kokonaan keinovalikoiman ulkopuolelle, kun halutaan kerätä lisää verotuottoja oikeudenmukaisella tavalla. Mm. puolueen puheenjohtaja on pitänyt aihetta esillä. Ylimmissä tuloluokissa ansiotuloverotusta tulee olla mahdollista kiristää nykyisestä. Ansiotuloveron korotus ylimmissä tuloluokissa vaikuttaisi vain vähän kansalaisten ostovoimaan, koska näissä tuloluokissa vain osa tuloista kulutetaan. Samoin sen työllisyysvaikutukset olisivat tutkimustiedon valossa olemattomat. Korottamalla ansiotuloveroa ylimmissä tuloluokissa kaikkein maksukykyisimmät saataisiin oikeudenmukaisella tavalla mukaan julkisen talouden tasapainottamiseen. Aloitteessa 5 esitetään myös varallisuusveron palauttamista. Vanha varallisuusvero poistettiin vuoden 2005 työmarkkinaratkaisun yhteydessä. Varallisuusveron tuotto oli noin 70 miljoonaa euroa. Samassa yhteydessä kiristettiin osinkojen verotusta useilla sadoilla miljoonilla euroilla. Vanhanmallinen varallisuusvero siinä muodossa, missä se oli voimassa vuoteen 2005 asti, oli monilta osin vanhentunut ja huonosti toimiva veromuoto. Se kohteli eri varallisuuseriä eri tavalla, jätti osan varallisuudesta verotuksen ulkopuolelle ja sitä oli helppo kiertää. Näin ollen pelkkä vanhan varallisuusveron palauttaminen ei ole toimiva tapa omaisuuksien verotuksen kiristämiseen, ja sen merkitys valtiontalouden kannalta olisi pieni. Järkevämpää on verottaa omaisuuksista saatavaa tuottoa pääomatuloveron avulla. Puoluekokous onkin useampaan kertaan hylännyt esitykset palata vanhamuotoiseen varallisuusveroon.

Aloitteet

3

Tuloverotuksen korottaminen takaisin talouspoliittiseen työkalupakkiin

Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite

Ansiotuloverotus on systemaattisesti keventynyt vuoden 1995 jälkeen. Samanaikaisesti tuloerojen kasvuvauhti on ollut, taloudellista taantumaa ja aivan viime vuosia lukuun ottamatta, OECD-maiden kärkipäätä. Kun työn verotusta kevennetään, muuttuu verotuksen painopiste väistämättä tasaveron suuntaan. Syntynyt aukko rahoituksessa on täytettävä muiden verojen korotuksilla tai leikkauksilla.

Arvovaltaisen brittiläisen veroraportin Mirrlees Review'n mukaan verotuksen painopisteen siirtäminen työn verotuksesta kulutukseen ei kuitenkaan johda merkittäviin työllisyysvaikutuksiin. Samaan tulokseen on tullut Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen VTT Jukka Lassila Suomea koskevissa laskelmissaan. Verotus on ennen kaikkea poliittinen kysymys. On tärkeää, ettei tuloverotus ole tabu.
Kaikkien vaihtoehtojen tulee säilyä veropolitiikan keinovalikoimassa – myös tuloverotuksen korottamisen.

Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry esittää, että SDP ottaa tuloverotuksen korottamisen talouspoliittiseksi vaihtoehdoksi.

Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 15