Puoluekokousaloite 20

  • 20 Kunnallisveron tasauksen poistaminen

Puoluekokouksen päätös

Puoluekokous yhtyy aloitteessa esitettyyn huoleen kuntapalvelujen heikkenemisestä. Puoluekokous toteaa, että kuntauudistus on toteutettava tavoitteena vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinkelpoinen kuntarakenne. Valta ja vastuu palveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta on kunnalla. Edistetään kuntien mahdollisuuksia selvitä velvoitteistaan omaan verorahoitukseen turvautuen ja vähentäen riippuvuutta valtionosuuksista.

Toteutuminen

Etenee. Hallituksen kuntauudistus perustuu vahvoihin peruskuntiin. Mahdollisuuksia kuntien veropohjan edelleen vahvistamiseksi selvitetään.

Päätösesitys Muutosesitykset

Puoluekokous yhtyy aloitteessa esitettyyn huoleen kuntapalvelujen heikkenemisestä. Puoluekokous toteaa, että kuntauudistus on toteutettava tavoitteena vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinkelpoinen kuntarakenne. Valta ja vastuu palveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta on kunnalla. Edistetään kuntien mahdollisuuksia selvitä velvoitteistaan omaan verorahoitukseen turvautuen ja vähentäen riippuvuutta valtionosuuksista.

Puoluehallituksen lausunto

Aloite käsittelee kuntien rahoitusta. Aloitteessa vaaditaan kuntien rahoitukseen ennakoitavuutta ja kuntien välisen verotulojen tasauksen asteittaista supistamista. Aloitteessa esitetään huoli kuntapalvelujen heikkenemisestä tiukassa taloudellisessa tilanteessa. Kuntien rahoitus muodostuu pääosin kunnallisveron, kiinteistöveron ja asiakasmaksujen tuotosta sekä valtionosuuksista. Osa yhteisöveron tuotosta on suunnattu kunnille. Kuntien menot syntyvät pääosin julkisten peruspalvelujen tuotannosta. Koska kuntien tulot käytetään pääasiassa hyvinvointipalvelujen rahoitukseen, tulojen on oltava mahdollisimman vakaita ja ennustettavia. Tämä koskee sekä valtionosuuksia että verotuloja. Tulojen on oltava riittäviä, jotta kunnat voivat selvitä niille säädetyistä velvoitteista. Aloitteessa on esitetty perusteltu huoli kuntien rahoituksen monimutkaisuudesta ja sen ennakoinnin vaikeudesta. Maan hallitus valmistelee parhaillaan kuntauudistusta hallitusohjelman mukaisesti. Tavoitteena on elinkelpoinen kuntarakenne, jossa valta ja vastuu palveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta ovat yhdellä, riittävän laajaan asukaspohjaan perustuvalla taholla. Vahva ja itsenäinen kunta pystyy parhaiten tarjoamaan laadukkaat palvelut ja vastaamaan niiden rahoituksesta. Kuntauudistuksessa otetaan huomioon alueiden erilaisuus, kuten kaupunkialueiden erityispiirteet, harva asutus ja pitkät etäisyydet. Kuntauudistuksen tavoitteena on vahvistaa kuntia siten, että niiden mahdollisuudet selvitä tehtävistään ja velvoitteistaan omalla verorahoituksella paranee. Tällöin tarve kuntien välisille tulonsiirroille vähenee. Hallitus poisti kiinteistöveron kuntien välisestä verotulojen tasauksesta. Hallitusohjelman mukaan verovähennyksistä kunnille aiheutuvaa rasitusta pyritään vähentämään ja veromuutoksista aiheutuvat muutokset kuntien tuloihin kompensoidaan täysimääräisesti. Verovähennyksiä kompensoidaan kuntakohtaisesti pääasiassa verojärjestelmän sisällä.

Aloitteet

20

Kunnallisveron tasauksen poistaminen

Tikkurilan Työväenyhdistys ry:n aloite

On tunnustettava, että kunnat ovat joutuneet taloudellisista syistä heikentämään palvelutasoa ja karsimaan palveluja. Tämän lisäksi kunnat ovat joutuneet nostamaan kunnallisveroa. Tämä on seurausta pitkään jatkuneesta välttämättömien hyvinvointipalvelujen kustannusten jaon muuttamisesta niin, että kuntien osuus kustannuksista on olennaisesti kasvanut.

Tulevaisuudessa kehitys jatkuu samansuuntaisena, ellei tilanteeseen tartuta päättäväisesti. Kuntien toiminnan jatkuva tehostaminen ja kunnallisen jaotuksen muutokset ovat välttämättömiä, mutta riittämättömiä kuntien toimintakyvyn parantamiseksi nykyisestä.

Tärkein tulonlähde kunnan palvelutuotannon rahoittamiseksi on kunnallisvero. Suuri merkitys on myös kunnan saamilla valtionosuuksilla, yhteisövero-osuuksilla, kunnan palveluistaan perimillä maksuilla ja kiinteistöverolla. Käytännössä lähes ainoa kunnan vapaassa harkinnassa oleva tulo on kunnallisvero, jonka tuloveroprosentin valtuusto vuosittain päättää.

Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus, yhteisöveron tilitysjärjestelmä, arvonlisäverosta aiheutuvat rahansiirrot valtion ja kuntien kesken sekä valtionosuusjärjestelmän perusteet tekevät kunnan tulokertymän sekavaksi.

Lainsäädäntö on vuosien kuluessa kerrostunut monimutkaiseksi. Järjestelmä ei ole sillä tavoin avoin, että kuntalaiset, kuntien luottamushenkilöt ja virkamiehet voisivat ilman monimutkaisia selvityksiä olla perillä siitä, miten eri tekijät kunnan talouteen vaikuttavat. Tuskin tunnetaan edes sitä, että melkoinen osa kunnallisveroina keräystä tulosta ei jää kunnan käyttöön vaan kerätään valtakunnan yleisiin tarpeisiin.

Sosialidemokraateille on aina ollut tärkeä asia kunnallisten peruspalvelujen laatu ja riittävyys. On aika ottaa päättäväinen kanta, jolla estetään niiden näivettyminen.

Tikkurilan Työväenyhdistys ry esittää, että

- valtion tulee kasvavien tulojensa avulla turvata kunnille mahdollisuus hoitaa perusopetukseen, sairaanhoitoon, sosiaalihuoltoon liittyvät ja muut tarpeelliset tehtävänsä Ilman, että ne joutuvat jatkuvasti korottamaan veroprosenttia ja varojen puutteessa tinkimään palveluista arveluttavalla tavalla.

- kuntien talouden hoitaminen jäntevästi ja toiminnan kestävä kehittäminen edellyttää, että kustannusten jakoa ei vuosittain muutella. Valtion ja kuntien välisen kustannusten jaon tulee perustua pitkävaikutteisiin päätöksiin.

- taloudellisissa vaikeuksissa olevien kuntien tukemiseen ei siirretä kunnallisverolla koottuja varoja muilta kunnilta, vaan tukemiseen käytetään valtion verotulojen lisääntyvää tuottoa. Kuntien valtionosuuslakia tulee muuttaa siten, että nykyinen verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus asteittain oikaistaan ja tukemiseen käytetään yksinomaan valtion verotuksella keräämiä varoja siten, että tuki kannustaa toiminnan tehostamiseen.

Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 32