Puoluekokousaloite 17

  • 17 Kaivosten maapohja kiinteistöverotuksen piiriin

Puoluekokouksen päätös

Puoluekokous toteaa, että oikein toteutettuna kiinteistövero on käyttökelpoinen vero palveluiden rahoittamiseksi. Kunnilla tulee olla riittävästi liikkumavaraa kiinteistöveroprosenttien päättämisessä. Maapohjan erottaminen omaksi kokonaisuudekseen kiinteistöverotuksessa on perusteltua, ja kiinteistövero ulotetaan myös kaivosten maapohjaan.

Toteutuminen

Toteutumassa osittain. Keväällä 2014 päätettiin, että kuntien voimalaitosten kiinteistöverosta puolet otetaan huomioon jatkossa valtionosuuksien tasauksessa. Tämä perustuu valtionosuusuudistuksen yhteydessä päätettyyn muutokseen, jossa kiinteistöverotus sinänsä otetaan pois verotulojen tasauksesta. Uudistus leikkaa hyödyn kaikkein suurimmista voimalaitoksista laajemmalle kuin pelkälle sijantipaikkakunnalle.

Hallituskauden aikana on aloitettu laaja kiinteistöverotuksen uudistustyö, jonka kautta tehty esityksiä mm. kiinteistöjen arvostustasoihin ja vahvistettu näin kuntien veropohjaa. Työ jatkuu edelleen.

Päätösesitys Muutosesitykset

Puoluekokous toteaa, että oikein toteutettuna kiinteistövero on käyttökelpoinen vero palveluiden rahoittamiseksi. Kunnilla tulee olla riittävästi liikkumavaraa kiinteistöveroprosenttien päättämisessä. Maapohjan erottaminen omaksi kokonaisuudekseen kiinteistöverotuksessa on perusteltua, ja kiinteistövero ulotetaan myös kaivosten maapohjaan.

Puoluehallituksen lausunto

Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 17-19 Aloitteissa käsitellään kiinteistöveroa. Aloitteessa 17 esitetään kaivosten maapohjaa kiinteistöveron piiriin. Aloitteessa 18 esitetään ydinvoimalaitoksen kiinteistöveron jakamista koko seutukunnalle. Aloitteessa 19 esitetään kiinteistöveron kohdentamista maksukyvyn mukaan kiinteistöverotuksen kiristyessä. Kiinteistövero on osa kunnallistalouden kokonaisuutta. Kiinteistövero antaa kunnille liikkumavaraa itsenäisen kuntatalouden harjoittamiseen ja korostaa kunnallisen itsehallinnon toteuttamismahdollisuuksia. Koko maan tasolla kiinteistövero tuottaa hieman yli miljardi euroa. Kiinteistöveron tuotto on kasvanut kunnallisveron tuottoa nopeammin viime vuosina. Kiinteistöveron osuus kuntatalouden tuloista on kuitenkin vähäinen, ja sen merkitys kuntien rahoitusmuotona on kansainvälisesti vertailtuna pieni. Kiinteistöveron tuotto on Suomessa noin 0,5 % bruttokansantuotteesta, kun esimerkiksi Keski-Euroopassa sen osuus on yleisesti huomattavasti suurempi, noin 2-3 prosenttia verotuloista. Hallitusohjelmassa kiinteistöveron osuutta kuntien verotuloista pyritään kasvattamaan. Kiinteistövero tilitetään kiinteistön sijaintikunnalle. Hallitus on poistanut kiinteistöveron kuntien verotulojentasausjärjestelmästä. Valmisteltavana olevassa kuntauudistuksessa tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva kuntarakenne, jossa valta ja vastuu palveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta ovat yhdellä, riittävän laajan asukaspohjan omaavalla kunnalla. Tarvetta kuntien välisille yhteistoimintarakenteille pyritään vähentämään ja kuntien kykyä selvitä velvoitteistaan pääosin omalla verorahoituksella edistetään. Kiinteistöveron tuoton jakaminen tiettyjen kiinteistöjen osalta laajemmalle alueelle kuin yhteen kuntaan on sinällään mahdollinen, vaikkakin sopii huonosti näihin tavoitteisiin ja uudistuvaan kuntarakenteeseen. Nykyisessä kuntarakenteessa elinkeinotoiminta hyödyttää lähes aina laajempaa aluetta kuin pelkästään sitä kuntaa, jossa elinkeino sijaitsee. Keinotekoisten ja hallinnollisesti hankalien veronjakomallien sijaan ongelmaan on luontevinta hakea ratkaisua suoraan kuntarakenteesta, tavoitteena vahvat ja elinvoimaiset peruskunnat. Talousteoreettisesti kiinteistövero on hyvä veromuoto. Sen vääristävät vaikutukset ovat vähäiset eikä se ole altis verokilpailulle. Kiinteistövero ei vähennä työn tekemisen, yrittämisen tai investointien kannusteita, ja sitä on vaikea kiertää. Tämä koskee erityisesti maapohjaan kohdistuvaa kiinteistöveroa. Toisaalta kiinteistöveron korotuksella voi olla haitallisia tulonjakovaikutuksia. Kiinteistöveron tason nostoa voidaan kuitenkin pehmentää tulonjakovaikutusten tasoittamiseksi esimerkiksi erilaisten lykkäys- tai huojennusjärjestelmien tai asumistukijärjestelmien avulla. Nykyisin maapohjaa verotetaan yleisen kiinteistöveron kautta, jolla verotetaan myös liikerakennuksia. Maapohjan verottaminen on järkevää, koska sen verottaminen on neutraalia eikä ohjaa maanomistajien taloudellista käyttäytymistä. Maapohjan erottaminen omaksi kokonaisuudekseen kiinteistöverotuksessa olisi siten perusteltua. Asian selvittäminen on mainittu myös hallitusohjelmassa. Kiinteistöveron ulottaminen myös kaivosten maapohjaan on toimiva keino saada kasvavan kaivosalan hyötyjä yhteiskunnalle nykyistä laajemmin. Lisäksi kiinteistöveron ulottaminen metsämaahan lisäisi kuntien verotuloja.

Aloitteet

17

Kaivosten maapohja kiinteistöverotuksen piiriin

Raahen Sosialidemokraatit ry:n aloite

Pohjois-Suomessa on tällä hetkellä menossa lukuisia kaivoshankkeita. Niiden vaikutus alueidensa työllisyyteen ja toimeentuloon on kiistaton. Yhtenä keinona, jolla kaivoshankkeiden vaikutusta ympäröivään yhteisöön saataisiin parannettua, on kiinteistöverotus.

Raahen Sosialidemokraatit ry esittää, että

Suomen Sosialidemokraattinen puolue ryhtyisi välittömästi toimiin sellaisen lainsäädännön luomiseksi maahamme, jolla kaivosten kiinteistövero muutettaisiin koskemaan koko kaivosvaraus aluetta. Tämä toisi kaivattua tuloa niille paikkakunnille joihin kaivokset sijoittuvat.

Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 30