Puoluekokousaloite 123

  • 123 SDP:n muodostettava perusteltu kanta maanpuolustuksen kehittämiseen

Puoluekokouksen päätös

SDP:n mielestä Suomen sotilaallisen puolustuksen tulee jatkossakin perustua Suomen itsenäisyyden ja alueellisen koskemattomuuden puolustamiseen, yleiseen asevelvollisuuteen ja sotilaalliseen liittoutumattomuuteen. SDP esittää siviilipalvelusaikaa lyhennettäväksi vastaavasti kuten varusmiespalvelusaikoja.

Toteutuminen

Hallitusohjelman mukaisesti Puolustusvoimissa toteutetaan puolustusvoimauudistus vuoden 2014 loppuun mennessä. Perustavoite uudistuksessa on varmistaa, että Puolustusvoimat kykenee täyttämään tehtävänsä ja ylläpitämään Suomen sotilaallisen puolustuskyvyn. Yleinen asevelvollisuus säilyy sotilaallisen puolustuskyvyn perustana ja varusmiespalveluksen kehittäminen jatkuu, varusmies- ja siviilipalveluaikoja lyhennettiin kahdella viikolla Siilasmaan työryhmän esityksen mukaisesti. Puolustusvoimien koko ja päivittäinen toiminta suhteutetaan käytettävissä olevaan rahoitukseen.

Puolustusvoimauudistuksen myötä sodan ajan vahvuus pienenee (350 000:sta 230 000:n) ja henkilöstön määrää supistetaan. Henkilöstön vähennystarve vuoteen 2015 mennessä on noin 2 200 henkilöä. Rauhanajan henkilöstön määrä on uudistuksen jälkeen enintään 12 300, joista sotilastehtäviä 8 200.

Organisaatiorakenne muutetaan kolmiportaiseksi. Sotilasläänit johtoportaina lakkautetaan. Joukko-osastoja lakkautetaan viisi: Pohjois-Karjalan Prikaati, Ilmavoimien Teknillinen koulu, Pioneerirykmentti, Hämeen Rykmentti ja Lentosotakoulu. Nykymuotoiset meripuolustusalueet lakkautetaan ja merivalvonta keskitetään merivoimien operaatiokeskukseen. Kotkan Rannikkopataljoona lakkautetaan ja rannikkojoukkojen koulutus keskitetään Upinniemeen ja Dragsvikiin. Nykymuotoiset lennostot lakkautetaan ja valvonta keskitetään ilmaoperaatiokeskukseen.

Hallitus antoi eduskunnalle joulukuussa 2012 turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon. Eduskunnan ulkoasianvaliokunnan mietintö selonteosta hyväksyttiin eduskunnassa huhtikuussa 2013. Selonteossa todetaan, että Suomi huolehtii jatkossakin omasta puolustuksestaan. Koko maata puolustetaan ja yleinen asevelvollisuus säilyy. Mietinnössä todetaan myös, että eduskunta edellyttää valtioneuvoston ryhtyvän toimenpiteisiin, jotta eduskunnalla on käytössään selvitys puolustuksen pitkän aikavälin haasteista ja niihin vastaamisesta, jotta puolustusjärjestelmän toimivuus varmistetaan myös vuoden 2015 jälkeen.

Puolustusyhteistyön kehittämisestä pohjoismaiden kesken on käyty tiiviisti Nordefcon piirissä. Suomi ja Ruotsi osallistuivat keväällä 2014 Islannissa Norjan johdolla ilmatilan valvontaharjoitukseen. Keskusteluja puolustusyhteistyön tiivistämisestä on käyty tiiviisti erityisesti Ruotsin kanssa.

Päätösesitys Muutosesitykset

SDP:n mielestä Suomen sotilaallisen puolustuksen tulee jatkossakin perustua Suomen itsenäisyyden ja alueellisen koskemattomuuden puolustamiseen, yleiseen asevelvollisuuteen ja sotilaalliseen liittoutumattomuuteen. SDP esittää siviilipalvelusaikaa lyhennettäväksi vastaavasti kuten varusmiespalvelusaikoja.

Puoluehallituksen lausunto

Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 123-125 Aloitteissa kiinnitetään huomiota puolustusvoimien säästöihin ja puolustusratkaisuihin sekä varusmies- ja siviilipalveluksen kestoon ja koulutuksen kehittämiseen. Hallitusohjelman mukaisesti puolustusvoimauudistus tehdään, jotta saadaan kustannussääntöjä ja huolehditaan Suomen sotilaallisesta puolustuskyvystä. Kyseessä on nimenomaan puolustusvoimauudistus, jolloin uudistuksen kohteena ovat puolustusvoimien rakenteet ja toiminta. Puolustusdoktriinia ei muuteta. Hallitusohjelman mukaisesti Suomi vastaa jatkossakin itse oman maansa sotilaallisesta puolustuksesta. Puolustusjärjestelmä perustuu miesten yleiseen asevelvollisuuteen ja alueelliseen puolustukseen, koko maan puolustamiseen ja sotilaalliseen liittoutumattomuuteen. Suomi myös osallistuu sotilaalliseen rauhanturva- ja kriisinhallintatoimintaan. Varusmieskoulutuksen osalta toteutetaan Siilasmaan työryhmän esitys kahden viikon lyhennyksestä varusmiespalvelukseen. SDP:n linja vastaa hallitusohjelman linjauksia. Suomen on vastattava sotilaallisesta maanpuolustuksesta, koko maata on puolustettava, jonka vuoksi tarvitaan myös kohtuullinen reservi ja yleinen asevelvollisuus. Tasa-arvon näkökulmasta vain miehiä koskeva asevelvollisuus on tietysti syrjivä. SDP onkin esittänyt helmikuussa 2010 julkistetussa raportissa Yhteistyövarainen turvallisuus, että olisi hyvä tehdä laaja ja perusteellinen selvitys sekä miehiä että naisia koskevasta palvelusvelvollisuudesta, jonka voisi suorittaa joko aseellisena palveluna tai muuna kansalaispalveluksena. SDP pitää kuitenkin tärkeänä, että puolueen piirissä, ja laajemminkin, käydään keskustelua maanpuolustuksen sisällöstä ja varusmieskoulutuksen tavoitteista, huomioiden erityisesti tasa-arvonäkökulmat. Siviilipalveluksen kesto lyhennettiin vuonna 2008 13 kuukaudesta 12 kuukauteen. Siviilipalveluksen kehittämistä on viimeksi pohdittu työryhmässä, joka jätti raporttinsa silloiselle työministeri Anni Sinnemäelle 9.3.2011. Työryhmässä oli eriäviä näkemyksiä siviilipalveluksen keston osalta. Yksimielinen työryhmä oli tarpeesta kehittää siviilipalvelusta. Työryhmä esitti mm. että siviilipalveluksen tulisi olla selkeämmin valtion ohjauksessa ja siihen kuuluvan työpalvelun tulisi hyödyntää yhteiskuntaa paremmin. Työryhmä esitti myös, että naisilla tulisi olla sama mahdollisuus suorittaa siviilipalvelus kuin varusmiespalvelus. Hallitusohjelmassa ei ole mukana siviilipalvelukseen liittyviä kirjauksia. SDP pitää tärkeänä, että siviilipalveluksen kestosta ja kehittämisestä keskustellaan ja haetaan laajaa poliittista tukea em. työryhmän ehdotuksille. Siviilipalvelus kestää nyt saman ajan kuin varusmiespalvelus pisimmillään. Varusmieskoulutusaikoja tullaan lyhentämään kaksi viikkoa Siilasmaan työryhmän esityksen mukaan. SDP katsoo, että myös siviilipalvelusaikaa tulisi lyhentää vastaavasti.

Aloitteet

123

SDP:n muodostettava perusteltu kanta maanpuolustuksen kehittämiseen

Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite

Hallitus on kohdistanut puolustusvoimille satojen miljoonien leikkaukset hallituskauden aikana. Leikkauksien vuoksi varuskuntia lakkautetaan, kertaus- ja maastoharjoituksien määrästä joudutaan tinkimään ja maavoimien materiaalin uudistuminen vaarantuu. Samalla kuitenkin Suomen nykyisestä puolustusdoktriinista pidetään kiinni. Puolustusvoimien komentaja Ari Puheloinen on esittänyt näkemyksensä, että leikkaukset voivat vaarantaa Suomen puolustuskyvyn.

Puolustusbudjetin leikkaaminen ja vanhaan puolustusdoktriiniin takertuminen muodostavat ristiriitaisen yhtälön. Julkisuudessa keskustelu maanpuolustuksen tulevaisuudesta on polarisoitunut Nato-jäsenyyden ja nykyisen puolustusdoktriinin välille.

Samaan aikaan keskustelu asevelvollisuudesta on kiihtynyt. Sukupuolinäkökulmasta tarkasteltuna jo nykyisellään valikoivan asevelvollisuuden vaihtoehdoksi on esitetty muun muassa palvelusaikojen typistämistä ja kansalaispalvelusta. Selvää on, että menoleikkaukset vaikuttavat myös asevelvollisuuden tulevaisuuteen.

Puolustusbudjetin leikkaukset aiheuttavat puolustusvoimia ja asevelvollisuutta koskevan murroksen. Murros vaatii uutta suhtautumista maanpuolustukseen.

Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry esittää, että

SDP muodostaa perustellun kannan maanpuolustuksen kehittämiseen.

Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 143