Puoluekokousaloite 130

  • 130 Komission ja parlamentarismin vahvistaminen SDP:n EU-politiikan keskiöön

Puoluekokouksen päätös

Puoluekokous yhtyy aloitteeseen.

Toteutuminen

Kehitys Euroopassa on edelleen epävarmaa. Taloudellinen kasvu ei ole vielä alkanut toivotulla tavalla ja aiempiin kriiseihin on jouduttu usein reagoimaan tavalla, jossa on ollut puutteita asian demokraattisen valmistelun ja lopullisen päätöksenteon kansainvaltaisuuden kanssa. Näihin tekijöihin on siis edelleen myös Suomen toimesta kiinnitettävä huomiota. Yksi mahdollisuus nostaa asia politiikan keskiöön on puhua siitä vuoden 2014 Eurovaalikampanjan aikana. Nähtäväksi jää, mikä tulee olemaan seuraavan parlamentin kokoonpano eli säilyykö enemmistö rakentavan kriittisesti Eurooppaa kehittävillä poliittisilla liikkeillä vai onko parlamentissa merkittäviä liikkeitä, jotka pystyvät pysäyttämään Euroopan kehitystä jatkossa. Myös komission suhteen on pyrittävä mahdollisimman toimintakykyiseen kokoonpanoon seuraavien EU-vaalien jälkeen. Hallituksen EU-poliittisessa selonteossa keväällä komission ja parlamentin roolista on kirjattu seuraava linjaus: ”Itsenäinen, riippumaton ja toimintakykyinen Euroopan komissio on tehokkaan unionitoiminnan perusta. Komission tulee käyttää aloiteoikeuttaan aktiivisesti toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita kunnioittaen ja valmistella lainsäädäntöehdotukset huolellisesti, jäsenvaltioita kuullen, kansalaisyhteiskunnan ja sidosryhmien kanssa keskustellen ja ehdotusten vaikutukset tarkkaan arvioiden. Myös eri aloitteiden yhteisvaikutuksia toimijoille tulee koordinoida ja huomioida nykyistä paremmin muun muassa komission pääosastojen välisessä yhteistyössä. Kaikki tämä edistää sitä, että EU-säännökset koetaan perustelluiksi ja EU:n toiminnan hyväksyttävyys vahvistuu. Entistä suurempaa valtaa käyttävän Euroopan parlamentin tulee toimia vastuullisesti ja ratkaisuhakuisesti lainsäädännön laadun varmistamiseksi. Suorilla vaaleilla valitun parlamentin hyväksyttävyys kansalaisten silmissä syntyy sen toiminnan ymmärrettävyyden ja sisällön perusteella. Parlamentin hyväksyttävyyttä edistäisi myös se, että se kokoontuisi täysistuntoihin vain yhteen toimipaikkaan, kuten parlamentti itse on linjannut.”

Päätösesitys Muutosesitykset

Puoluekokous yhtyy aloitteeseen.

Puoluehallituksen lausunto

Aloitteessa painotetaan Euroopan komission roolia EU-päätöksenteossa sekä vaaditaan SDP:tä toimimaan Euroopan unionin neuvoston ja parlamentin yhtäläisen päätösvallan turvaamiseksi. Unionin toiminta on pitkälti perustunut vahvalle yhteisen päätöksenteon painotukselle (ns. yhteisömenetelmä), jotta yksittäiset jäsenmaat tai niiden ryhmittymät eivät voisi sanella EU-politiikan agendaa. Globaali talouskriisi ja Euroopan velkakriisi ovat kuitenkin vaatineet EU:lta ja sen jäsenmailta nopeita ja osin radikaalejakin ratkaisuja. Nämä ratkaisut ovat yhä enenevissä määrin syntyneet jäsenmaiden aloitteesta tai painostuksesta, minkä seurauksena suurien jäsenmaiden, erityisesti Saksan ja Ranskan, painoarvo päätöksenteossa on kasvanut. Samalla parlamentin rooli on jäänyt kriisin ratkaisussa sivummalle ja Euroopan komissio on joutunut reagoimaan jäsenmaiden päätöksentekoon. EU:n tasapuolisen kehityksen turvaamiseksi yhteisille instituutioille tulisi antaa kaikki tuki ja niiden asemaa vahvistaa. Komission vahva rooli sekä parlamentin ja neuvoston yhteispäätöksiin perustuva lainsäädäntö takaavat tasapuolisen tavan edetä EU-päätöksenteossa.

Aloitteet

130

Komission ja parlamentarismin vahvistaminen SDP:n EU-politiikan keskiöön

Tölö Unga Socialister ry:n jäsenen Marianne Muonan, Opiskelijoiden Sosialidemokraattinen Yhdistys ry:n jäsenten Matti Niemen ja Kaisa Pennyn, Nuorsosialidemokraatit NUS ry:n jäsenen Anssi Pirttijärven ja Turun Sosialidemokraattinen Toveriseura ry:n jäsenen Antton Rönnholmin aloite

SDP:n EU-politiikan suurena kaarena on aina ollut vahvan komission tukeminen. Toimintakykyinen komissio integraation moottorina on nähty pienten jäsenmaiden ja EU-kansalaisten enemmistön etuna.

Talouskriisi on kuitenkin tuonut haasteita tälle linjalle – yksittäisten jäsenmaaryhmien aloitteellisuus on noussut keskeiseen rooliin. Pitkällä aikavälillä tämä ei kuitenkaan ole Suomen kaltaisen pienen jäsenmaan etu. Kehitys ei myöskään ole toivottava demokraattisesta näkökulmasta, sillä se kiertää EU:n perussopimuksiin yhdessä kirjatut säännöt EU:n päätöksentekomekanismeista, joissa pääasiallisena menettelynä on komission aloitevaltaan perustuva Euroopan parlamentin ja ministerineuvoston yhtäläinen päätösvalta (ns. tavallinen lainsäädäntömenettely).

Tölö Unga Socialister ry:n jäsen Marianne Muona, Opiskelijoiden Sosialidemokraattinen Yhdistys ry:n jäsenet Matti Niemi ja Kaisa Penny, Nuorsosialidemokraatit NUS ry:n jäsen Anssi Pirttijärvi ja Turun Sosialidemokraattinen Toveriseura ry:n jäsen Antton Rönnholm esittävät, että

SDP:n EU-politiikan yhdeksi pääpainopisteeksi todetaan EU:n komission vahvistaminen ja sen parlamentaarisen kontrollin parantaminen sekä parlamentin ja ministerineuvoston yhtäläiseen päätösvaltaan perustuva EU-lainsäädännön kehittäminen.

Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 150