Puoluekokousaloite 181

  • 181 Irti vaihtoehdottomuusretoriikasta

Puoluekokouksen päätös

Puoluekokous toteaa aloitteen kielenkäytön osalta aiheelliseksi ja toivookin SDP:n edustajien kiinnittävän asiaan huomiota. Perusteluosioissa olevasta Kreikan euro-ongelmaosiosta puoluekokous on eri mieltä ja toteaa SDP:n puoluejohdon toimineen asiassa linjakkaasti ja puolueen päätösten mukaisesti.

Toteutuminen

Päätösesitys Muutosesitykset

Puoluekokous toteaa aloitteen kielenkäytön osalta aiheelliseksi ja toivookin SDP:n edustajien kiinnittävän asiaan huomiota. Perusteluosioissa olevasta Kreikan euro-ongelmaosiosta puoluekokous on eri mieltä ja toteaa SDP:n puoluejohdon toimineen asiassa linjakkaasti ja puolueen päätösten mukaisesti.

Puoluehallituksen lausunto

Aloitteessa kiinnitetään huomiota ennen kaikkea poliittiseen kielenkäyttöön ja politiikassa käytettyihin kielikuviin. Poliittiseen kielenkäyttöön onkin viime vuosina tullut yhä enemmän vertaus- ja kielikuvia. Se kieltämättä hämärtää osaltaan poliitikkojen todelliset tavoitteet.

Aloitteet

181

Irti vaihtoehdottomuusretoriikasta

Globaalisosialidemokraatit GSD ry:n aloite

Politiikan vaihtoehdottomuus tukee aina olemassa olevia valtarakenteita. Yhteiskuntaa muuttavien voimien on ensin kyseenalaistettava kulloinenkin vallitseva maailmantila. Tällöin kulloisillakin vallanpitäjillä on todistustaakka olemassa olevien valtarakenteiden parhaudesta, ja demokraattiset hallitsijat suhtautuvat tuohon todistustaakkaansa vakavasti.

Sosialidemokraattinen liike on olemassaolonsa aikana todistanut voimallisesti olevansa yhteiskuntaa muuttava voima. Sosialidemokraattiset uudistukset ovat historiassa lisänneet eri kansanosien tasaveroisuutta parantamalla erityisesti työläisten oikeuksia. Samalla sosialidemokratia on ollut voimakkaasti kansainvälinen liike; myös kaukaisempien työläisten ja kansalaisten asiat ovat olleet meidän asiamme. 1970-luvulla tasa-arvohuippunsa monen muun länsimaan tavoin saavuttaneen yhteiskuntamme lähimenneisyydessä sosialidemokratia on ehtinyt siirtyä yhteiskuntaa muuttavasta voimasta omana aikanaan toteutettujen uudistusten ja yhteiskuntajärjestyksen puolustajaksi. Vaikka julkisen sektorin markkinoistaminen, ulkoistamiset ja yksityistämiset eivät ole olleet sosialidemokratialle vieraita, on kuitenkin paikallaan kysyä, missä menee sosialidemokratian raja.

Loka-marraskuun vaihteessa Kreikassa vaikutti olevan tulossa kansanäänestys koskien maan sitoutumista kolmanteen julkisen sektorin leikkaus- ja säästöohjelmaan, jota muiden euromaiden lisälainojen seurauksena kutsuttiin tukiohjelmaksi. Suomen sosialidemokraatit ovat olleet Kreikan tuki- eli säästöohjelmien kannalla valtion aktiivisen kysynnän tukemisen ja elvyttämisen sijaan. Tässä viitekehyksessä on ymmärrettävää, että Suomen sosialidemokraattien johto arvioi marraskuun alussa, ettei Kreikalla ole (kansanäänestyksessään) vaihtoehtoa (tuki- eli säästöohjelmalleen). Paitsi että lausunto kyseenalaisti Kreikan sosialidemokraattisen pääministerin ehdotuksen ollen vahva tuki kreikkalaisten julkisen sektorin lisäleikkaamiselle, ylenkatsoi se myös leikkausten merkitystä kansalaisten elämän edellytyksille; jo ennen kansanäänestysehdotusta oli laajasti tiedossa, etteivät kreikkalaiset selviydy jo aiemmin kansalaisten maksettavaksi kohdennetuista maksukorotuksista.

Globaalisosialidemokraatit GSD ry esittää, että

Suomen sosialidemokraattinen johto ei perustele poliittisia linjauksia vaihtoehtojen puutteella.

Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 208